www.nettilukio.fi

Historian ja yhteiskuntaopin kysymykset - syksy 1997


HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI 17. 9. 1997


1. Kuvaa antiikin taideihanteen muuttumista oheisten esimerkkien avulla.

2. Valitse yksi renessanssin tai barokin taiteilija ja selvitä hänen tuotantonsa päälinjat sekä arvioi, miten hän edustaa aikakauttaan.

3. Keskiajan ristiretket esitetään usein katolisen kirkon pyrkimykseksi käännyttää ihmisiä katolisuuteen. Mistä muusta ristiretkissä oli kysymys? Käytä jotain tuntemaasi keskiajan ristiretkeä esimerkkinä.

4. Siirtomaaksi joutuminen johti usein siihen, että osa maan väestöä omaksui aineksia valloittajakulttuurista ja osa pysyi kiinni vanhassa. Tarkastele jotain tuntemaasi esimerkkiä tällaisesta kaksijakoisesta kehityksestä.

5. Kustaa Vaasa takavarikoi 1530-luvulla Ruotsin ja Suomen kirkoista kulta- ja hopeaesineet. Mitä eri päämääriä hän tällä tavoin ajoi? Miten kirkkoon kohdistetut keinot kohdistuivat Suomen oloihin?

6. Mitkä tekijät vaikuttivat Japanin taloudelliseen kasvuun 1800- ja 1900-luvulla?

7. Tarkastele seuraavia dokumentteja:

Alla oleva pilapiirros ilmestyi Lontoossa Daily Herald -lehdessä 18. 9. 1939. Se esittää Puolaa taistelemassa Saksan kotkaa vastaan.

Saksan ja Neuvostoliitin välisen hyökkäämättömyyssopimuksen salainen lisäpöytäkirja 23. 8. 1939, kohta 2, määrää seuraavaa:

"Mikäli Puolan valtioon kuuluvilla alueilla tapahtuu alueellisia tai poliittisia muutoksia, Saksan ja Neuvostoliiton etupiirit rajoitetaan suunnilleen jokiin Narew, Veiksel ja San.
Kysymys siitä, pitävätkö molemmat osapuolet itsenäisen Puolan valtion säilyttämistä suotavana, sekä miten tämän valtion rajat olisi vedettävä, voidaan ratkaisevasti määritellä vain myöhemmän poliittisen kehityksen mukaan.
Joka tapauksessa molemmat hallitukset ratkaisevat tämän kysymyksen ystävällisessä yhteisymmärryksessä."


a) Selitä lisäpöytäkirjan avulla, mitä tapahtumaa pilakuva esittää.
b) Miten Puolan kävi sodan jälkiselvittelyissä?

8. Sääty-yhteiskunta mureni Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Miksi jako neljään säätyyn ei tuolloin enää pätenyt?

9. Suomalaiset voidaan jaotella eri sukupolviin kunkin ajan keskeisten yhteiskunnallisten pyrkimysten ja muutosten perusteella. Näin esimerkiksi 1940-luvulla aikuisikään ehtineitä voi kuvata jälleenrakentajasukupolveksi ja 1960-luvulla aikuistuneita puolestaan suuren rakennemuutoksen sukupolveksi.

Miten Suomen yhteiskunta ja elinolot muuttuivat näiden kahden sukupolven toimesta?

10. Tarkastele työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöjen merkitystä jäsenten kannalta. Pohdi myös etujärjestöjen mahdollisuutta vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

11. Suomessa säädettiin ensimmäisenä maailmassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus v. 1906. Mitkä tekijät vaikuttivat tähän saavutukseen?

12. Mitä tarkoitetaan ns. harmaalla taloudella, ja mitä vaikutuksia sillä on toisaalta yksilölle, toisaalta yhteiskunnalle?

13. Pankkitalletusten korko on viime aikoina ollut varsin alhainen. Millä muilla tavoilla kuin rahaa pankkiin tallettamalla yksityinen kansalainen voi sijoittaa säästönsa ja saada ne tuottamaan? Arvioi eri tapoja yksityisen ihmisen ja kansantalouden kannalta.

14. Sisarusten A:n ja B:n vanhemmat menehtyivät liikenneonnettomuudessa. Isän C omaisuus oli 100 000 markkaa ja äidin D omaisuus 200 000 markkaa. Lisäksi puolisoilla oli 400 000 markan arvosta yhteistä omaisuutta, nimittäin perheen kotina oleva asunto. C:llä oli velkaa 80 000 mk. Puolisoilla ei ollut avioehtoa.
A oli riitaantunut isänsä kanssa, ja isä oli uhannut tehdä hänet perinnöttömäksi. Kuolinpesästä löytyikin isän pari vuotta aikaisemmin ruutupaperille lyijykynällä kirjoittama ja allekirjoittama paperi, jossa hän ilmoitti testamenttaavansa omaisuutensa kokonaan B:lle.

Mitä A saa perinnöksi, ja millä perusteella perinnönjako tässä tapauksessa tehdään?

15. Milloin jokin teko on rikos? Milloin rikoksesta voidaan jättää rangaistus tuomitsematta?

+16. Vaihtoehtoisesti joko A) tai B)

A) Karl Marx ja Friedrich Engels kirjoittivat Kommunistisessa manifestissaan (1848):

"Kaiken tähänastisen yhteiskunnan historia on luokkataistelujen historiaa. Meidän aikamme yhteiskunta jakaantuu kahteen suureen toisilleen vihamieliseen leiriin - porvaristoon ja köyhälistöön.

Työläisillä ei ole isänmaata. Heiltä ei voi viedä, mitä heillä ei ole. - - Kansojen väliset kansalliset eroavuudet ja vastakohdat häviävät yhä enemmän jo pelkästään porvariston kehittyessä. - - Köyhälistön valta häivyttää ne vieläkin selvemmin."


Suomessa Z. Topelius kirjoitti Maamme kirja -teoksessaan (1875):

"Tämä maa on minun isänmaani. - - Kaikki sen pojat ja tyttäret ovat samaa kansaa, puhukoot he mitä kieltä hyvänsä. Jumala on pitänyt heitä yhdessä samassa kotimaassa monta sataa vuotta, samojen lakien ja saman hallinnon alla.- -
Jos kaikki pysyisivät sovinnossa, he olisivat väkeviä, erimielisyys tekee heidät heikoiksi. Sitten tulee vieras kansa ja alistaa heidät valtansa alle. - -
Sillä tämän maan on Jumala meille sitä varten määrännyt, että se antaisi meille kaikkea, mikä maan päällä on meille välttämätöntä ja tarpeellista. Se antaa meille vaatetta ja leipää, työtä ja palkkaa, ystäviä ja turvaa. - - Se suojelee meitä hallituksella ja laeillaan, ettei kukaan saa meille vääryyttä tehdä."


a) Miten Marxin ja Topeliuksen käsitykset kansasta ja isänmaasta eroavat toisistaan?
b) Miten Marxin ja Topeliuksen edustamat aatesuunnat törmäsivät toisiinsa Suomessa 1900-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana?

B) Euroopan unionin jäsenyys vaikuttaa maan kansalliseen itsemääräämisoikeuteen. Selvitä, miten päätökset EU:ssa syntyvät, ja tarkastele, mitä mahdollisuuksia yksittäisellä valtiolla on puolustaa omaa etuaan päätöksenteossa.

©Ylioppilastutkintolautakunta/ Internetix 1997-99