www.nettilukio.fi

Filosofian tehtävät - syksy 1997


YLIOPPILASTUTKINTO 17. 9. 1997 REAALIKOE


1. On sanottu: "Teon moraalisen hyvyyden ja pahuuden ratkaisevat teon seuraukset." Arvioi tuon käsityksen paikkansapitävyyttä.

2. Karl Popper valitsi tieteenfilosfisen pääteoksensa tunnuslauseeksi Novaliksen mietelmän "Hypoteesit ovat verkkoja; vain se, joka laskee ne, saa saalista". Miksi tieteellisessä tutkimuksessa tarvitaan hypoteeseja? Kuinka hypoteeseja käytetään?

3. Eräs etiikkaa määrittävä piirre on eettisten arvojen ylivertaisuusmuihin arvoihin nähden. Mitä tämä väite tarkoittaa? Onko tosiaan niin, että eettiset arvot ovat aina ylivertaisia, kuten Kant väittää, vai onko sääntöön poikkeuksia?

4. "Jos laadin kosmoksen teorian, niin kuin Newton, niin on selviö, että esiintyypä tämä teoria tai ei, se ei mitään tähtien liikkeeseen vaikuta. Mutta ei ole ollenkaan itsestään selvää, että jos ihmiskunnan elämästä ja siinä tavattavista säännönmukaisuuksista esitetään joitakin väitteitä, niin kuin paljon on tehty, etteikö tämä teoria voisi joissakin tapauksissa jopa merkittävälläkin tavalla vaikuttaa tuleviin vaiheisiin.

(Eino Kaila: Humanistinen elämännäkemys, esitelmä vuodelta 1948)

Tarkastele kysymystä inhimillisen toiminnan ennakoitavuudesta ja ennekoimattomuudesta yllä esitetyn sitaatin valossa.

5. Tunnettu ruotsalainen loogikko Anders Wedberg kertoo esimerkin: "Eräs elämää kokenut abbé, joka istui keskustelemassa läheisten ystävien kanssa, sattui sanomaan: ´Pappi kokee tosiaan merkillisiä asioita. Voitteko kuvitella, hyvät ystävät, ensimmäisellä rippilapsellani oli omallatunnollaan murha.´ Tuskin hän oli tämän lausunut, kun paikkakunnan ylhäisin aatelismies tuli huoneeseen ja sisään astuessaan huudahti: ´Oletteko tekin täällä, rakas abbé! Tiedättekö, hyvät ystävät, että minä olin abbén ensimmäinen rippilapsi.´"

(Johdatus nykyiseen logiikkaan, 1947, suom. Otso Aalto)

Rikkooko rippi-isä rippisalaisuuden? Pohdi kysymystä loogisesti ja epistemologisesti.

6. "Olisimme harhan vallassa, jos haluaisimme kehittää filosofian opetusta vakuuttuneina siitä, että se automaattisesti ja luontevasti auttaisi demokraattisten arvojen leviämistä. Joskin on olemassa toisaalta perustava suhde filosofisen ajatuksen ja puheen vapauden ja toisaalta demokratialle tyypillisen tasa-arvon ja moniarvoisuuden välillä, tästä ei voida päätellä, että kaikki filosofit välttämättä ovat demokraattisia."

(Frederico Mayor kirjassa Philosophy and Democracy, 1955)

Kuinka filosofit voivat vaikuttaa tieteessä, taiteessa ja yhteiskunnassa korjaavasti, parantavasti, uudistavasti ja tiedostavasti? Vai onko filosofian rooli vain tarkkaileva? Mitä esimerkkejä filosofien vaikutuksista voit antaa?

©Ylioppilastutkintolautakunta/ Internetix 1997-99