Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Aistivammaisten keskusliittojen perustaminen


1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä vammaisten hyväntekeväisyysyhdistykset alkoivat muuttua keskusliitoiksi. Ensimmäisenä perustettiin koko maan kattava Suomen Kuuromykkäin liitto vuonna 1905. Liiton toiminnan tarkoitukseksi määriteltiin "valvoa Suomen kuurojen etua, kohottaa heidän henkistä ja aineellista edistystään sekä pyrkiä kohottamaan heidät samalle kehitystasolle täysaististen kanssa". Tätä varten perustettiin kuurojen yhdistyksiä, pidettiin kuurojen yhteisiä kokouksia sekä palkattiin asiamiehiä valistamaan kuuroja. Liitto sai alusta alkaen paljon aikaan kuurojen asiassa. Kuurojen lastentarha käynnistettiin Helsingin kaupungin tuella vuonna 1905. Ensimmäisen valtionavustuksen liitto sai vuonna 1907. Sen turvin palkattiin asiamies hoitamaan kansliaa ja pitämään yhteyksiä maaseudulle sekä kaksi matka-asiamiestä hoitamaan maaseudun kuurojen neuvontaa. Kirkko palkkasi vuonna 1908 kaksi kuurojen matkapappia. Samana vuonna järjestettiin ensimmäiset viittomakielen kurssit. Kuurojen liitossa oli vuonna 1905 noin 300 jäsentä, vuonna 1920 liitossa oli 838 jäsentä ja vuonna 1938 jäseniä oli 1 186 eli kaikkiaan noin 20 % Suomen kuuroista.

Sokeiden auttamiseksi oli ehditty 1910-luvun alkuun mennessä perustaa neljä yhdistystä, joista yksikään ei ollut syntynyt sokeiden omasta aloitteesta. Monien sokeiden mielestä näkevien holhoava asenne yhdistyksissä ei jättänyt tilaa omatoimisuudelle. Tyytymättömyys tilanteeseen johti vuonna 1907 Suomen Sokeain Liiton perustamiseen. Sen johtokunnan jäsenistä neljä oli sokeita. Liitto auttoi vaikeuksiin joutuneita, omalla työllään eläviä sokeita jakamalla heille pieniä tilapäisavustuksia. Lisäksi Kuopiossa toiminut sokeiden osuuskunta välitti raaka-aineita sokeille sekä markkinoi valmiita tuotteita. Sokeain Liittoa perustettaessa oli uskottu yhdistyksen voivan kattaa koko maan. Sokeain Liittoa kohtaan tunnettiin kuitenkin tyytymättömyyttä, koska sen toiminta keskittyi Helsinkiin, se toimi hyväntekeväisyysyhdistyksenä ja sen johdossa oli näkeviä. Vuonna 1909 perustettiin kokonaan sokeiden aloitteesta valtakunnallinen Äidin-Syli Tampereen Sokeain Kehitys- ja Avustusyhdistys, joka ryhtyi järjestämään Tampereella sokeiden yleisiä kokouksia sokeiden aseman parantamiseksi. Sokeiden järjestökenttä oli 1920-luvun alussa melko hajanainen. Maassa oli neljä valtakunnallista ja viisi paikallista sokeainyhdistystä, joista peräti kolme oli Kuopiossa. Vuonna 1928 perustettiin Sokeain Keskusliitto, jonka jäseniksi liittyi viisi valtakunnallista ja kymmenen paikallista sokeainyhdistystä. Keskusliiton perustaminen selkeytti sokeiden yhdistysten työnjakoa. 1930-luvun lopulla Sokeain Keskusliiton jäsenyhdistyksiin kuului yhteensä vajaat 2 000 jäsentä.

Vuonna 1946 Helsingin ruotsinkieliset sokeat perustivat Finlands svenska blinda -yhdistyksen lähinnä keskustelu- ja kontaktikerhoksi. Vähitellen yhdistys kehittyi valtakunnalliseksi keskusjärjestöksi, jolla on omaa paikallistoimintaa sekä useita satoja jäseniä. Yhdistys toimii nykyisin nimellä Finlands svenska synskadade rf.

Huonokuuloiset perustivat vuonna 1926 Heikkokuuloisten Suojaamisyhdistyksen. Syynä huonokuuloisten yhdistystoiminnan käynnistymiseen muita aistivammaisia myöhemmin oli lähinnä se, että monet lievästi kuulovikaiset halusivat salata vammansa, koska monet kuulevat pitivät heitä kommunikaatiovaikeuksien vuoksi älyllisesti vajavaisina. Valtaosa Heikkokuuloisten Suojaamisyhdistyksen jäsenistä oli ruotsinkielisiä ja siksi suomenkieliset perustivat vuonna 1930 oman yhdistyksen, Suomen Huonokuuloisten Huoltoliiton. Liiton ohjelmaksi ilmoitettiin tiedon levittäminen kuulovioista, niiden syistä, ehkäisystä sekä hoidosta, tilastojen kokoaminen huonokuuloisista ja heidän elinoloistaan, huonokuuloisten lasten perus- ja ammattiopetuksen edistäminen, aikuisten silminkuulo- ja ammattikurssien järjestäminen sekä opastaminen kuulovälineiden hankinnassa. Huonokuuloisten keskusliiton alkuvuosien suurin hanke oli kuulolaitepoliklinikan avaaminen vuonna 1935. Toinen tärkeä toimintamuoto oli silminkuulokurssien järjestäminen. Silminkuulon eli huuliltaluvun opetuksen tavoitteena oli huonokuuloisten elämän helpottaminen. Huonokuuloisten Huoltoliiton ensimmäinen paikallisyhdistys perustettiin Helsinkiin vuonna 1934, ja vuoden 1940 loppuun mennessä oli yhdistykset perustettu myös Tampereelle, Paimioon, Viipuriin ja Turkuun. Huonokuuloisten järjestäytymisaste pysyi kuitenkin 1950-luvulle saakka verrattain vähäisenä. 1950-luvulla paikallisyhdistyksiä perustettiin parikymmentä liiton panostaessa voimakkaasti jäsenhankintaan.

Suomenkielisen huonokuuloisten yhdistyksen perustamisen jälkeen Huonokuuloisten suojaamisyhdistys muutti nimensä Helsingfors Svenska Hörelskadade rf:ksi ja siitä tuli pelkästään ruotsinkielinen yhdistys. Yhdistyksen nykyinen nimi on Förbundet Finlands Svenska Hörselskadade rf.

Vammaisjärjestöt rahoittivat toimintaansa suorien valtionavustusten lisäksi 1930-luvun lopulta lähtien raha-automaattiavustuksilla. Ensimmäiset raha-automaatit tulivat Suomeen 1920-luvun puolivälissä, ja aluksi yksityiset liikemiehet ja yritykset järjestivät toimintaa taloudellisin perustein. Muutamat automaattien pitäjät ryhtyivät yhteistyöhön hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa parantaakseen toiminnan kyseenalaista julkista kuvaa, mutta myös joillakin hyväntekeväisyysyhdistyksillä oli omiakin automaatteja. Vuonna 1933 valtio sääti, että lupia automaattien pitämiseen saavat jatkossa vain hyväntekeväisyys- tai muut yleishyödylliset yhdistykset. Automaateista tuli nopeasti monen yhdistyksen tärkein tulonlähde. Jotta mahdollisimman moni yleishyödyllinen yhdistys pääsisi osalliseksi automaattien tuotosta, perustettiin vuonna 1938 Raha-automaattiyhdistys (RAY), joka siitä pitäen sai ainoana huolehtia automaateista. Yhdistyksen perustajajäseninä oli kahdeksan automaattitoiminnassa mukana ollutta järjestöä, jotka edustivat hyväntekeväisyyden ja politiikan eri suuntauks
ia. Vammaisjärjestöistä oli mukana Vapaussodan Invaliidien Liitto.

©Internetix, Nettiradio Mikaeli / Heikki Myyryläinen 1999