ŠInternetix

Kansantalouden mittarit


Kansantuote ja kansantulo

Kokonaistuotanto=BKT

Kansantalouden kokonaistuotantoa mitataan bruttokansantuotteella (BKT), jolla tarkoitetaan tietyn ajanjakson aikana tuotettujen lopputuotteiden rahamääräistä arvoa. BKT:n määrittämiseksi tavarat ja palvelut lasketaan yhteen yksikköhintojen avulla. Monilla julkisen sektorin tuottamilla hyödykkeillä, kuten koulutuspalveluilla, ei ole markkinahintaa. Sellaisten hyödykkeiden hinnaksi arvioidaan tuotantokustannusten suuruus. Huomaa kuitenkin, että BKT:ssä ovat mukana vain markkinoilla olevat hyödykkeet ja yhteiskunnalliset palvelut.

Kansantulo=kansantuote

Kansantaloudessa vuoden aikana syntyneiden tuotannontekijätulojen summa on kansantulo. Tuotannontekijätuloja ovat mm. työntekijöille maksettavat palkat ja sosiaaliturvamaksut, raaka-aineiden myynnistä saadut tulot, yrittäjätulot sekä pääomatulot. Kansantulo kuvaa kansantuotteen tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia ja kansantuote vastaavasti tuotettujen hyödykkeiden arvoa. Kansantulo ja kansantuote kuvaavat siis samaa asiaa eri näkökulmista. Kun kansantuloon lisätään ulkomailta saatujen ja sinne maksettujen tulonsiirtojen erotus, saadaan kansantalouden käytettävissä olevat tulot.

Huoltotase

Huoltotaseella kuvataan kansantalouden kokonaistarjontaa ja -kysyntää. Kokonaistarjonta koostuu kotimaisesta tuotannosta sekä tuonnista. Kokonaiskysyntä jakaantuu kulutukseen, investointeihin ja vientiin. Huoltotase on laskennallisesti aina tasapainossa, koska kokonaiskysynnän ja -tarjonnan epätasapaino tasataan varastojen muutoksella.  

Taloudellinen kasvu

Kasvua selittäviä tekijöitä:
-tuotannontekijöiden määrän lisääntyminen
-tekninen ja tietotaidollinen kehitys

Tuotannontekijöiden määrän lisääntyminen on yksinkertaisin selitys taloudelliselle kasvulle. Kasvu on myös seurausta teknisestä ja tietotaidollisesta kehityksestä. Teknologisen kehityksen ja työtekijöiden ammattitaidon kohenemisen seurauksena tuottavuus kasvaa, jolloin samalla tuotannontekijämäärällä saadaan aikaan entistä suurempi tuotanto.

Talouskasvun etuihin kuuluu kasvava aineellinen elintaso, joka mahdollistaa myös kattavien hyvinvointipalvelujen järjestämisen. Toisaalta talouskasvuun liittyy ongelmia, joista merkittävimpiä ovat kasvavat ympäristötuhot.

Talouden kasvua mitataan reaalisella BKT:n muutoksella. Reaalinen BKT saadaan, kun BKT-luvut jaetaan hintaindeksillä, joka kuvaa jonkin hyödykekokoelman hintaa suhteessa johonkin perusvuoteen. Perusvuoden hintatasoa merkitään indeksin arvolla 1. Näin ollen reaalinen bruttokansantuote ilmaisee tuotannon arvon kyseisen perusvuoden hinnoilla.

Pohdittavaa:

Kuinka hyvin BKT mittaa hyvinvointia?

Linkkejä:

Internetix

Muualta netistä