Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

1920-luku –vuosikymmen sotien välissä


1920-luvulla amerikkalainen nopea elämäntapa ja viihdeteollisuus loi uuden, modernin naistyypin, joka janosi vapautta ja itsenäisyyttä. Samoihin aikoihin Yhdysvallat murtautui maatalousvaltaisesta mallista pois: jo yli puolet yhdysvaltalaisista asui kaupungeissa ja autojen ansiosta monet muuttivat asumaan esikaupunkeihin.

Erilaisten ehkäisymenetelmien ansiosta yhdysvaltalaisten perheiden keskimääräinen lapsiluku väheni 3,5 lapseen. Ehkäisynä käytettiin yhdynnästä pidättäytymistä, keskeytettyä yhdyntää, aborttia, huuhtelua ja myöhemmin kondomia ja rytmimenetelmää.

Naisten koulutus lisääntyi 1920-luvulla ja monet työläisperheiden tytöt kouluttivat itseään vielä oppivelvollisuuden lisäksi opiskelemalla konekirjoitusta, kirjanpitoa tai muita toimisto- tai myyntityöhön vaadittavia taitoja. Tästä huolimatta ansiotyötä pidettiin luonnostaan vain ja ainoastaan miehille kuuluvana. Muotiin nousseen freudilaisuuden mukaan saatettiin väittää, että opiskelevat ja työtätekevät naiset pelkästään sublimoivat luonnollisia tehtäviään. Naisille luonnostaan lankeavana elämäntyönä pidettiin lisääntymistä ja kodinhoitoa.

Käsitys modernista naisesta oli ohut ja uuden naiskäsityksen ja -käytännön kehittyminen olisi vaatinut tasaisen taloudellisen kehityksen. 1920-luvun syvä lama katkaisi siivet naisten vapautumiselta, mutta kaupungistuminen ja 1920-luvulla syntyneet yhteiskunnalliset muutokset loivat jo pohjaa 1960-luvulla tapahtuvalle suurelle murrokselle.

Äitiyden haamu lymyää muutosten takana


Kaikesta alkavasta muutoksesta huolimatta miehet yhä korostivat - jos ei niinkään naisen luonnollista tarvetta olla äiti - niin ainakin äitiyden synnyttämiä velvollisuuksia. Miehet vetosivat useissa kiistoissa myös naisen heikkouteen, haurauteen ja haavoittuvaisuuteen. Itsenäistynyttä naista ei pidetty enää naisena, vaan sanottiin, että hän käyttäytyy ja ajattelee kuin mies. Eikä tällainen sanonta ollut kohteliaisuus.

Kotiäitiyttä ihannoitiin ja ajan tiukentuneet hygieniavaatimukset edellyttivät naisilta tarkkaa ja siistiä kodinhoitoa. Yhä useammat naiset olivat ansiotyössä, mutta avioiduttuaan jäivät kotiin. Kotityöt olivat hyvin raskaita. Esimerkiksi Ranskassa vain puolet kotitalouksista sai nauttia sisään tulevasta vedestä vielä vuonna 1952. Monissa maatiloissa oli maalattia vaihdettu kivi- tai tiililattiaan.

Sähkövalon yleistymisen myötä vapautui naisten aikaa öljylamppujen puhdistamisesta muihin kotitöihin. Pyykinpesutilat olivat huonot eikä ruoankaan valmistamiseen mennyt aika lyhentynyt, koska Euroopassa levisi perinteisen, yksinkertaisten ruokien sijaan monen ruokalajien ateriat. Tosin valmisvaatteet vapauttivat jotkut naiset ompelemisesta, mutta vaatteet itse ompelemalla säästi rahaa. Isoäidit taas auttoivat tyttäriensä perheissä siivoamalla, laittamalla ruokaa ja hoitamalla lapsia.

Varsinkin työläismiehet saattoivat antaa koko palkkansa vaimolleen, jotkut miehet antoivat vain pienen osan palkastaan, jolla perheen oli sitten tultava toimeen.

Yksinäisten naisten lukumäärä lisääntyi sitä mukaa kun heille tuli mahdollisuus elättää itseään omalla työllään. Eurooppalaiset naiset saivat liittyä ammattiyhdistyksiin ilman miestensä lupaa ja alkoivat saada äänioikeuden maassaan.