Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Kommunismin idea tasa-arvosta jäi pahasti puolitiehen


Venäjän vallankumouksellisten ohjelmaan kuului myös naisen yhteiskunnallisen aseman muuttaminen jo vuonna 1906. Tämä oli ainutlaatuista koko maailmassa, ja takasi sen, että naisia oli mukana vallankumouksellisessa toiminnassa jopa 15-20 prosenttia.

Kun ensimmäinen maailmansota puhkesi peräti 10 miljoonaa miestä kutsuttiin rintamalle. Heistä valtaosa oli maanviljelijöitä. Maatalouden työt jäivät naisten hartteille. Arvioidaan, että naiset tekivät sodan aikana 75 prosenttia maatalouden töistä.

Sota ei ollut alunperinkään mitenkään Venäjän kansan suosiossa, mutta kun olot huononinvat entisestään puhkesi tyytymättömyys mielenosoituksiksi. Naisen osoittivat mieltään eri puolilla Venäjää iskulauseenaan: rauhaa ja leipää.

Jo pitkään jatkunut tyytymättömyys ja valankumouksellinen järjestäytynyt toiminta johtivat valankumoukseen lokakuussa vuonna 1917.

Heti vallankumouksen jälkeen tehdyt lakimuutokset olivat poikkeukselliset maailmassa:

-uskonnollinen vihkiminen poistettiin ja siviiliavioliitto otettiin käyttöön
-kaikille lapsille - avioliitossa syntyneille ja aviottomille - julistettiin samat oikeudet
-mies ei voinut enää pakottaa naista ottamaan miehen sukunimeä, kansallisuutta tai kotipaikkakuntaa
-naisella ja miehellä oli täysin yhdenvertaiset oikeudet lapseensa
-käsitys perheestä rajattiin koskemaan vain vanhempia ja heidän lapsiaan
-nainen sai rajoittamattoman oikeuden aborttiin vuonna 1920

Uusien lakien taustalla oli marxismin kielteinen suhtautuminen perheeseen, joka nähtiin porvarillisena ja taantumuksellisena yksikkönä. Ajateltiin myös, että perhe rajoitti naisen mahdollisuuksia nauttia tasa-arvostaan siinä missä miehetkin. Siksi monia aiemmin naisille sysättyjä tehtäviä sunniteltiin siirrettäväksi valtiolle, joka tulisi huolehtimaan lasten päivähoidosta, koulutuksesta ja kotitöistä kollektiivisesti. Suunniteltiin, että valtion pesulat, ruokalat ja lastentarhat hoitaisivat perheen äidin tehtävät.

Suuri vaikutus oli myös Venäjän valankumouksen legendaarisella hahmolla Alexandra Kollontailla (1872-1952), joka korosti, ettei ihmisen luonnollista tarvetta seksuaalielämään saanut rajoittaa. Kollontai yhdisti ajatuksissaan feminismin ja marxismin. Hänen mielestään naisen tuli saada itse päättää hoitaako hän lapsensa kotona vai viekö päiväkotiin. Kollontain ajatuksia pidettiin aikaansa edellä olevina eivätkän ne koskaan Neuvostoliitossa toteutuneetkaan.

Toisin kuin Kollontai ajatteli, ortodoksimarksilaistet eivät halunneet antaa äidille mahdollisuutta hoitaa oma lapsensa itse. Myöskään isillä ei ollut minkäänlaista roolia lastenhoidossa. Avioparit ovat täysin yhdenvertaisia sinä mielessä, että heidän sukupuolensa mukasia eroja ei tunnustettu: nainen ja mies olivat yhteiskunnan kannalta täysin identtisiä.

Kaikesta huolimatta vallankumous ei lisännyt naisten ja miesten välistä tasa-arvoa: vaikka naisten lukutaito kasvoi samaan tahtiin kuin miesten, naisten keskiansiot jäivät huomattavasti alemmiksi kuin miesten. Vaikka samapalkkaisuus toteutuikin, naisia oli aniharvoin korkeaa koulutusta vaativissa ammmateissa tai johto- ja sunnittelutehtävissä. Myös kodin- ja lastenhoito jäivät naisten niskoille.

Vuonna 1914 oli työvoimasta peräti 40 prosenttia naisia, mutta neljässätoista vuodessa oli luku laskenut 24 prosenttiin. Myöskään ortodoksimarksilaisten visiot eivät toteutuneet.

Perheen yhtenäisyys oli usein vaakalaudalla. Vapaa abortti ja yleinen välinpitämättömyys saivat aikaan sen, että prostituutio ja sukupuolitaudit levisivät, alkoholismi lisääntyi, lasten lukumäärä orpokodeissa kasvoi ja monet miehet jättivät elatusmaksujaan maksamatta. Aborttia käytettiin ehkäisykeinona ja 30 vuotias nainen oli tehnyt keskimäärin viidestä seitsemään aborttia.Yleinen välinpitämättömyys alkoi näkyä jokapäiväisessä elämässä. 1930 -luvulla oli Stalinin hallinnon yhteiskuntarauhan ja vakauden vuoksi pakko tukea perheen ja äidin merkitystä. Uusi laki tekin avioeroprosessi monimutkaisemmaksi. Sen seurauksena avioerojen määrä väheni puoleen. Myös aborttilupia tiukennettiin.

Feminismi Venäjällä