Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Ensimmäinen maailmansota vapautti naiset roolistaan - ainakin hetkeksi


Suuret katastrofit, ensimmäinen maailmansota, itsenäisyystaistelut eri maissa ja Venäjän vallankumous muuttivat naisen asemaa vapaammaksi ja itsenäisemmäksi -mutta vain taistelujen ajaksi. Monet naiset olivat pettyneitä, kun he sodan loputtua huomasivat, että naisille suotu vapaus olikin vain väliaikaista. Rauhan tullen palattiin entiseen käytäntöön ja roolijakoihin. Sotien ansiosta naiset saivat kuitenkin kokea ennennäkemättömän vapauden ja vastuun.

Sota-ajan naisihamme ei käynyt yksiin todellisuuden kanssa
. Sodan aikana perinteiset roolimallit myös vahvistuivat. Sotaan lähtevistä miehistä tuli perhettään suojelevia saalistajia ja perinteinen myytti naisesta perheen jokapäiväisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja kotilieden lämmittäjänä vahvistui. Kriisitilanne vahvisti perhesiteitä. Useat naisjärjetöt eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja tukivat sodassa kärsineitä perheitä ja lähettivät paketteja rintamalle. Naiset valmistivat ja jakoivat ruokaa kanttiineissa ja työskentelivät sairaanhoitajina kenttäsairaaloissa.

Vasta kun ymmärrettiin, että sota tulee jatkumaan vielä pitkään, otettiin naiset takaamaan tuotannon jatkuminen. Maaseudulla työt jäivät lähes kokonaan naisten ja lasten harteille. Naiset kyntivät pellot, puivat, keräsivät sadot ja tekivät lukuisia muita miesten töiksi luokiteltuja töitä.

Naisten oli myös huolehdittava, että teollisuuden, varsinkin sotateollisuuden, rattaat pyörivät. Esimerkiksi Ranskassa työskenteli vuonna 1918 peräti 400 000 naista soteteollisuudessa.

Naisten uusi rooli sai aikaan keskustelua: miehet pelkäsivät naisten miehistymistä. Arveltiin myös, että miesten työ saattaa aiheuttaa naislle hedelmättömyyttä ja pelättiin. Vaikka ihmeteltiinkin, kuinka monenlaisiin ja vaativiin miesten tehtäviin naiset kykenivät, uutta työnjakoa ei hyväksytty pysyväksi. Kielteinen asenne naisten työntekoon on nähtävissä sota-ajan sarjakuvissa: tehdastyöläisten joukkoon ei ole piirretty naisia.

Naisia kannustettiin patrioottiseen henkeen olemaan uskollisia miehilleen. Poliittiset ja epäpoliittiset naisliikkeet taistelivat rauhan puolesta, mutta epäonnistuivat. Isänmaallisuus ja isänmaallinen sota oli kaikein tärkein: se yhdisti niin hyvässä kuin pahassa ja rauhanpuolustajia pidettiin isänmaanpettureina