Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Naiset renessanssiajan politiikassa


Tarinat amatsoneista tai Jeanne d'Arcin urhoollinen toiminta olivat monelle aikalaisellekin tuttuja. Niiden kautta voitiin ainakin periaatteessa kuvitella, että myös nainen voi toimia politiikassa - ja miksi ei myös sodassa. Tosiasia kuitenkin on, että nämä tarinat kertovat vain poikkeuksellisista naisista. Yleinen mielipiteen mukaan naiset eivät voi osallistua yhteisten asioiden hoitoon.

Oligarkkisissa valtioissa, kuten varhaisrenessanssin Firenzessä, Venetsiassa, Sveitsin kantoneissa tai Saksan kaupungeissa naisia ei näkynyt päätöksen teossa. Naisten oli mahdollista osallistua politiikkaan vain epävirallisesti.

Naisen oli helpompi osallistua politiikkaan kuningaskunnissa, joissa perimysoikeus antoi naiselle mahdollisuuden osallistua politiikkaan myös virallisesti. Historian kirjat kertovatkin paljon kuningashuoneiden vaikutusvaltaisista naisista.

Valistusaika nosti kuitenkin uusia ajatuksia esiin: naiset olivat John Locken mielestä kykeneviä samoihin suorituksiin kuin miehetkin, jos heille vain annettaisiin niihin mahdollisuus.e

Maria Tudor
Mary Stuart
Katariina de Medici
Kuningatar Elisabet I
Elisabeth I
Kuningatar Kristiina
Katariina Suuri

©Internetix/Teija Riikola 1997