Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Pyhä Birgitta


Poliittista ja uskonnollista vaikutusvaltaa


Pyhää Birgittaa (1303-1373), kuten Katariina Siennalaistakin, voisi pitää yhtenä keskiajan vaikutusvaltaisimmista naisista, joka ei ole kuninkaallista syntyperää. Birgitta oli tunnettu koko Euroopassa ja hänellä oli paljon poliittista vaikutusvaltaa.

1300-luvulla oli naisen vaikutusvalta kirkonpiirissä huono, mutta Birgitta onnistui nousemaan vaikusvaltaiseksi hahmoksi, jonka ajatukset levisivät luostareista aina kirkon maallikkoliikkeeseen asti. Birgitta tunsi hyvin aikansa politiikkaa ja keskustelua, johon hän otti myös kärkevästi kantaa. Birgitan perustamasta Vadstenan luostarista tuli Ruotsin kulttuurielämän keskus. Birgitan ansioksi voi myös lukea sen, että ruotsin kielen asema oppineiden kielenä vahvistui.

Sivistyneestä ja hurskaasta perheestä


Birgitan laamanni-isä vastusti kirkon suurenevaa maallista omaisuutta. Birgitan äiti oli laamannin tytär ja hurskas nainen, joka kuoli Birgitan ollessa vasta 10-vuotias. Jo tässä iässä Birgitta osoitti poikkeuksellisuutensa ja hän näki näkyjä. Birgitta avioitui 13-vuotiaana itseään vanhemman miehen kanssa ja sai kahdeksan lasta. Birgitta oli seksuaalisesti estynyt ja hänen ihanteensa oli Marian neitsytäitiys.

Birgitta jäi leskeksi 41-vuotiaana. Hän jatkoi elämäänsä selibaatissa ja muutti asumaan Alvastradan sistersiläisluostarin alueelle. Samalla hän hoiti Vadstenan linnaa.

Ajan kriitikko


Birgitan kirjallinen tuotanto on 1400 sivua. Hänen ilmestyksensä on koottu kahdeksanosaiseksi kirjasarjaksi. Birgitan mystiikka oli keskiajan hengen mukaista: silloin haluttiin eläytyä Kristuksen kärsimyksiin. Birgitta ei kuitenkaan halunnut eristäytyä maailmasta, vaan hän katsoi, että hänen velvollisuutensa on puuttua ajan moraalisiin ja poliittisiin ongelmiin. Hän arvosteli laiskaa papistoa, ylellistä elämää elävää paavia ja kannusti Englantia ja Ranskaa rauhaan.

Ihmetekoja ja oma luostarijärjestö


Birgitta muutti kahdeksikymmeneksi vuodeksi Roomaan, josta käsin hän arveli olevan helpompi ajaa perusteilla olevan luostarinsa asiaa. Aluksi roomalaiset arvostelivat noitana pitämäänsä Birgittaa hänen Rooman vastaisten näkyjensä vuoksi, mutta ihmeteoillaan ja auttamalla köyhiä hän voitti roomalaiset puolelleen.

Birgitta sai luvan luostarijärjestön perustamiseen vuonna 1370. Luostarit olivat kaksoisluostareita. Munkit ja nunnat asuivat eri taloissa, mutta heillä oli yhteiset jumalanpalvelukset ja rukoushetket. Birgittalaisjärjestön nimeksi tuli Vapahtajan luostarijärjestö. Järjestössä noudatettiin Augustinuksen sääntöä, jota täydennettiin Birgitan itsensä kirjoittamalla säännöllä. Birgittalaisluostareita perustettiin kymmeniä eri puolille Eurooppaa.

Pyhä Birgitta kuoli 70-vuotiaana Roomassa, josta hänen ruumiinsa siirrettiin ratsumiesten saattueessa Vadstenan luostariin. Birgitta julistettiin pyhimykseksi vuonna 1391.

©Internetix/Teija Riikola 1997