Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Abortti ja ehkäisy


Ehkäisy ja abortit olivat yleisiä

Raskauden tarkoituksellinen keskeyttäminen oli keisariajan Roomassa yleistä. Arvellaan, että suurin syy tehdä abortteja ja rajoittaa perheen lapsilukua olisi ollut huoli jo olemassaolevien lasten hyvinvoinnista. Aborttin yleisyydestä huolimatta aborttia pidettiin moraalittomana, koska sen aiheuttajana oli usein laiton rakkaussuhde.

Monen lääkärin, esimerkiksi Soranuksen ja Efesuksen, tiedetään tehneen abortteja. Raskaudenkeskeytyminen saatiin aikaan myrkyillä, tosin astrologi Maximus totesi myös kuun vaikuttavan keskenmenoihin. Hän listasikin raskauden keskeytyksen kannalta suotuisat ja epäsuotuisat ajanjaksot.

Miehellä valta päättää lapsen eloonjäämisestä

Perheen lapsilukumäärää saatettiin rajoittaa myös jättämällä lapsi heitteille. Heitteillejätöstä määräsi isä. Keisariaikana tämä oikeus kiellettiin, mutta miehelle jäi vielä valta päättää vaimonsa tai orjansa abortista. Vielä tasavallan alkuaikoina isän oli myös laillista tappaa tottelematon tyttär tai poika. Välimerenseudulla käytettiin yleisimpänä ehkäisymenetelmänä oksetusaineita ja aineenvaihduntaa kiihdyttäviä yrttejä. Samoja yrtteijä käytettiin myös raskauden keskeytykseen.

Epäluotettavin, mutta yleisesti käytettävä ehkäisytapa oli keskeytetty yhdyntä. Naiset saattoivat myös nousta ylös heti yhdynnän jälkeen ja pestä itsensä. Pessaareitakin käytettiin, mutta niiden ehkäisyteho oli sattumanvarainen. Sterilointia ei kokeiltu ihmisiin, vaikka menetelmää käytettiin yleisesti eläimiin.