Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Sapfo


Neitsyys neitsyys minne sinä menet?
En tule takaisin enää milloinkaan en milloinkaan

(suom. Pentti Saarikoski)

- Sapfo

Jo antiikin aikana ihailtiin Sapfon runoilijan taitoja. Sapfon runoja lainattiin ja Plutarkhos kutsui häntä klassikoksi. Hänen kuvansa lyötiin kotisaaren Lesboksen rahoihin.

Sapfo eli noin 603-570 eKr. Lesbos-saarella, joka sijaitsee Vähän-Aasian rannikolla. Hän asui monen maanmiehensä tavoin pitkiä aikoja maanpaossa Sisiliassa. Aristokraattiseen perheeseen syntynyt Sapfo oli naimisissa Cercyclacsen kanssa. Avioliitosta syntyi tytär nimeltä Kleis.

Paria runoa lukuunottamatta Sapfon runoista on säilynyt vain katkelmia.

Sapfo eli omalla saarellaan naisyhteisössä, jonka tehtävänä oli hoitaa mm. kulttimenoja. Naiset tanssivat ja lauloivat keskenään. He järjestivät myös kauneuskilpailuja. Sapfo koulutti ja valmensi nuoria naisia elämään ja avioliittoon. Hän vahvisti runoissaan nuorten naisten identiteettiä, koska naisten oli oltava vahvoja jaksaakseen elää miehen rinnalla, joka omistautui usein enemmän julkiselle elämälle kuin perheelleen. He eivät omistautuneet vaimoilleen siinä määrin kuin nykyiset miehet.

Arvellaan, että Vähän-Aasian rannikoilla oli useita vastaavia naisyhteisöjä, joissa aristokratian naiset saivat huomattavasti korkeamman koulutuksen kuin ateenalaiset kanssasisarensa.

Sapfon runot ovat enimmäkseen hymnejä ja häärunoja ja niissä on voimakas eroottinen lataus. Osa runoista on tarkoitettu lausuttavaksi myös miehille, mutta monet runot on suunnattu naisille. Niissä kuvataan ja ylistetään naisten välistä yhteyttä ja suhdetta luontoon.

Runot eivät ole Homeroksen runojen tavoin laajoja eeppisiä kokonaisuuksia, vaan intiimejä ja henkilökohtaisia. Runot täydentävät Homeroksen luomaa maskuliinista ja urheutta korostavaa ihmiskuvaa: rakkaus, rauha ja henkilökohtainen kokemus nousevat päällimmäisiksi.

Iltatähti, kokoat kaiken
minkä levitti loistava Aamu
kokoat lampaat, kokoat vuohet
Äidiltä viet tyttären


Lesbolaisuus on saanut nimensä Sapfon kotisaaren, Lesboksen mukaan. Mitään selviä todisteita Sapfon lesbolaisuudesta ei ole, vaikka hän pitikin naisten välistä rakkautta tärkeänä vaihtoehtona erotiikalle, joka oli kreikkalaisessa yhteiskunnassa enimmäkseen sallittu vain miehille.

Vasta myöhempien aikojen antiikintutkijat ovat kyseenalaistaneet Sapfon moraalin: häntä on epäilty jopa maksulliseksi naiseksi. Antiikin ajalta ei ole todisteita siitä, että Sapfon ajatuksia olisi pidetty moraalittomina.