Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Naiset ja kirjallisuus


Jo Pythagoran (n.580-500 eKr.) piirissä liikkui ja opiskeli myös naisfilosofeja. Yleensä he kirjoittivat yhden filosofisen teoksen, avioituivat ja jättivät uransa.

Ensimmäiset tunnetut naisrunoilijat elivät 500-luvulla eKr. Heistä oli - ja on edelleenkin - Sapfo kaikista tunnetuin. Mutta hänen lisäkseen vaikutti antiikin Kreikassa useita muitakin naisrunoilijoita.

Myrtis Boiotialaiselta ei ole säilynyt yhtään teosta toisin kuin hänen oppilaaltaan Corinna Tanagralaiselta. Aikanaan paljon tunnustusta saaneelta runoilijalta tiedetään useita runoteoksia. Telesilla oli taas runoilija ja sotasankari, jonka johdolla aloitettiin sota Spartaa vastaan, kiitolliset Argoksen kansalaiset pystyttivät myöhemmin patsaan hänen kunniakseen. Telesilla kirjoitti enimmäkseen uskonnollisia hymnejä, ja hän on tullut kuuluisaksi hänen mukaansa nimetystä runomitasta, Telesilleion aleksandriinista.

Myös Praxillalle pystytettiin pronssipatsas. Hän oli Sicyonin kotikaupungissaan tunnettu henkilö ja yhdestä hänen runostaan jäi elämään antiikin aikana yleisesti käytetty sanonta: "Typerämpi kuin Praxillan Adonis". Lentävä lause on peräisin Adonis-runosta, jossa Hades tiedustelee komealta, mutta yksinkertaiselta Adonikselta, mikä on kauneinta maailmassa ja Adonis vastaa: "Aurinko, kuu ja jotkut hedelmät". Luultavasti Teloksesta kotoisin olevan Erennan runoista on säilynyt kuutisenkymmentä riviä.