Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Pandora


Maan ja hedelmällisyyden jumalattaresta esiäidiksi

Esikreikkalaisessa tarustossa Pandora oli maan ja hedelmällisyyden jumalatar.

Hesiodos puolestaan kertoo Theogoniassa ja Työt ja päivät -runoelmissaan tarinan ensimmäisen naisen synnystä, joka vastaa Raamatun tarinaa Eevan luomisesta. Pandora on Hesiodoksen mukaan kaikkien tyttöjen ja naisten esiäiti.

Pandora oli rangaistus miehille ja naisille

Myytti saa alkunsa siitä, että Zeus suuttuu Prometeukselle jumalten tulen varastamisesta. Rangaistukseksi ihmiskunnalle Zeus loi ja lähetti Pandoran, epäonnen. Jokainen jumala antoi Pandoralle lahjan: kauneuden, viehätysvoiman, kunnian ja taidon tehdä naisten töitä, mutta myös valehtelemisen taidon.

Zeus oli nyt luonut ensimmäisen kuolevaisensa. Zeus odotti saavansa teollaan enemmän arvostusta ihmisten keskuudessa ja näin tekevänsä selväksi eron jumalten ja ihmisten välillä.

Erään tulkinnan mukaan patriarkaalinen yhteisö rankaisi Pandoraa hänen liiallisen viehätysvoimansa vuoksi. Ennen Pandoraa miehet elivät onnellisina, mutta nyt naisen luominen merkitsi onnettomuutta. Hänestä tuli miehille oikea maanvaiva.

Hesiodoksen Pandorassa on kärjistettynä kreikkalaisten naiskäsitys, mutta siinä on myös paljon perinteestä poikkeavaa: Pandoralla ei ollut kuolevaisia vanhempia, eikä hänen lisääntymistehtäväänsä korostettu, kuten muiden naisten kohdalla.

Pandora on Hesiodoksen tarustossa vajavainen jumalattarena ja lihallisena naisena. Zeus siis alensi hänet pois jumaluudesta. Voidaan ajatella, että Zeus teollaan himmensikin eroja jumalten ja ihmisten välillä, koska Pandora oli epätäydellinen. Myytti näyttäisi sittenkin pienentävän eroa kuolevaisten ja jumalten välillä.