Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Homeros


Homeroksen nimiin pantu Odysseia ja Ilias koottiin 700-luvulla eKr. Ei voida sanoa varmuudella, ovatko teokset hänen kirjoittamiaan, eikä niissä kuvattujen tapahtumien historiallisesta luotettavuudesta ole takeita. Niistä voi kuitenkin saada joitain vihjeitä kreikkalaisen ylhäisöperheen elämästä.

Homerisessa epiikassa kerrotaan ensimmäisen kerran kirjallisesti kreikkalaisten naisten elämästä. Ennen Homerosta kreikkalaiset välittivät myytit ja legendat suullisesti.

Sankarimalleja


Homeroksen epiikan suurin merkitys on siinä, että se välitti sankarillisia käyttäytymismalleja naisille ja miehille. Historiallisesti mielenkiintoiseksi homeerisen epiikan tekee se, että siinä on tiivistettynä mykeneläisen ylhäisön arvot.

Naiset ovat Iliaassa ja Odysseiassa toiminnan aiheuttajia: Penelope ja Helena olivat aktiivisesti mukana tarinan tapahtumissa. Homeroksen maailman naisilla oli kohtalaisen suuri vapaus verrattuna myöhemmän klassisen ajanjakson naisten elämään, jossa hänet erotettiin muusta kotitaloudesta ja jolla ei ollut oikeudellista vapautta).

Homeroksen eeposten idealisoiva naiskuva


Antiikin aikana kauneus ei tarkoittanut pelkästään ulkoisia piirteitä, vaan myös vahvuutta, jumalaista tenhovoimaa ja vastustamattomuutta.

Homeros idealisoi naisen. Naisen täytyy olla kaunis: "Hänen kauneutensa saa hänet näyttämään jumalattarelta". Silloin kun nainen on yhtä kaunis kuin Helena voi hänelle antaa anteeksi mitä tahansa. Naisten on myös kiinnitettävä huomiota ulkonäköönsä ja vaatteisiinsa, juuri näillä ominaisuuksilla nainen voi saada osakseen kunniaa. Vaimon velvollisuuksiin kuului myös olla uskollinen. Hän saa fyysisiä rangaistuksia ja joutuu hyväksymään miehensä uskottomuuden. Hänen täytyy olla myös tottelevainen ja taitava kotitaloustöissä.

Naisen luonne on heikompi kuin miehen. Agamemnon neuvoo Odysseusta, ettei naisiin voi luottaa, ei edes uskollisena pidettyyn Penelopeen, joka Odysseuksen poissaollessa hallitsee maata ja kotitaloutta. Penelope ei toimi oman etunsa, vaan miehensä edun parhaaksi.

Homeros loi kuvan pienperheestä, jossa sankarin rinnalla elää ja toimii myös vaimo. Ylistetyt ja hyveelliset naiset eivät eivät nouse sankariksi muuten kuin rajatussa kotipiirissään. He ovat lohduttajia, synnyttäjiä ja pitävät perheen koossa. Poikkeuksena on Athene, joka neuvoo Odysseiaa ja Telemakusta miehekkäissä valtaan liittyvissä asioissa. Athene sai neuvonanatajan asemansa ehkä siksi, koska hän oli syntynyt Zeuksen päästä.

Voimakkaita naisia


Odysseiassa on useita voimakkaita naishahmoja:

- Odysseus joutuu nymfi Kalypson vangiksi Ogygian saarelle
- Jumalatar Athene pelastaa hänet.
- Hän toipuu faiaakien hovissa, jossa osoittaa suurta kunnioitusta kuningatar .
- Penelope pitää sillä aikaa kosijat loitolla.