Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Naishistoria


Historiankirjoituksen ulkopuolelle on jäänyt useita eri elämän aloja, jotka ovat leimallisesti kuuluneet naisten elämänpiiriin. Näitä tutkimuskohteita ei ole arvostettu tarpeeksi. Historia on siis ollut puolueellista ja yksisilmäistä. Nainen on määritelty miehen silmin ja heidät on aina esitetty suhteessa miehiin: tyttärinä, vaimoina tai rakastajattarina.

Naishistorian tehtävänä on täydentää, tarkentaa ja korjata miesten kirjoittamaa historiaa naisten näkökulmasta. On kuitenkin muistettava, että historia ei ole koskaan objektiivista, vaan siinä on aina mukana myös historioitsijan omia käsityksiä.

Naishistoria voi kertoa myös poikkeusnaisista, jotka ovat alistamisestaan huolimatta saaneet aikaan jotain merkittävää.

Naishistoria on Päivi Setälän mukaan:

- naisen asettamista historiaan
- jokaisen historian ajanjakson tarkastelua sukupuolen kannalta. Koska miehet ovat huolehtineet tärkeimmistä asiakirjoista ja tilastoista, on historiankirjoituksesta tullut koulutettujen, ylemmän keskiluokan miesten historiaa. Naishistoria haluaa myös tuoda näkyville ne eri näkökulmat, jotka ovat tähän saakka vaikuttaneet historiankirjoitukseen.
- paljastaa tarkemmin menneisyyden sosiaalisia, aatteellisia ja poliittisia valtarakenteita. Esimerkiksi perhettä ei ole tunnustettu yhteiskunnalliseksi yksiköksi, vaikka keskiajalla perheet olivat tärkeitä tuotantotaloudessa.
- naishistoriassa on feministinen näkökulma, joka pyrkii paljastamaan miesten määrittelemän naiskuvan riittämättömyyden.
- Monet historiallisesti tosina pidetyt asiat ovatkin olleet pelkkiä oletuksia. Naishistoria pyrkii suhtautumaan kriittisesti ennakkoluuloihin, asenteisiin ja myytteihin.