Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Gender-teoria


Sukupuoli on sisäänkirjoitettu jokapäiväiseen elämäämme: elekieleen ja tapoihin.

Sukupuoli ei ole geeneissä, vaan se on sosiaalinen rakenne. Naiseksi kasvetaan!

Gender-teoriaan kuuluu käsitys muuttuvasta, sosiaalisesta sukupuolesta. Biologiset ominaisuudet eivät määrää miehen ja naisen olemusta vaan yhteisö ja kulttuuri, johon yksilö syntyy.

Naisten tai tietyn miesryhmän alistamisen syyt ovat yhteiskunnan, kulttuurin ja poliikan eri rakenteissa. Sukupuolten eroja säilyttävät ja muokkaavat rakenteet ovat niin itsestään selviä, että niitä ei usein edes huomata.

Nämä rakenteet eivät ole kaikkien yhteiskuntaryhmien etujen mukaisia. Feministisen liikkeen piirissä koetaan, että yhteiskunnan rakenteet alistavat naista, eivätkä anna naisille tarpeeksi vapauksia toteuttaa itseään.

Gender-ajatteluun kuuluu olennaisesti purkamisprojekti, jossa historiaa arvioidaan uudelleen naisten näkökulmasta. Naishistoria eroaa hyvin paljon vallassa olevien miesten näkökulmasta kirjoitetusta historiasta. Sukupuolten purkamisessa paljastetaan arvoja ja ennakko-oletuksia, joita yhteiskunta asettaa naisille ja miehille.

Gender-teorian mukaan sosiaalinen sukupuoli voi olla:

- kulttuurinen
- poliittinen
- historiallinen


Toimintaelokuvien sankarit ovat yleensä miehiä. Naiset ovat avustavissa rooleissa.

Kulttuuri siirtää, säilyttää ja välittää sukupuolisia käyttäytymismalleja. Päiväkodit, koulut, elokuvat tai tavat pitävät aina sisällään jonkinlaisen käsityksen siitä, minkälainen tytön ja pojan; naisen ja miehen tulisi olla.

Yhteiskunta arvottaa jäsentensä työn. Lastenhoitajan palkka on pienempi kuin putkimiehen.


Poliittiset päätökset asettavat naisen ja miehen elämänpiiriin kuuluvat asiat tärkeysjärjestykseen. Naiset ja miehet toimivat sen mukaisesti kuin yhteiskuntajärjestelmä sallii.

Eri asioiden arvostuksesta voi päästä perille tarkastelemalla esimerkiksi eri hallitusten tekemiä budjetteja: pidetäänkö varojen ohjaamista liikenteeseen tärkeämpänä kuin koulutukseen vai maanpuolustukseen ennemmin kuin sairaanhoitoon?

Poliittiseen eliittiin on kuulunut lähes aina vain miehiä. Naiset ovat osallistuneet poliittisen päätöksen tekoon vähän. Vasta viime vuosikymmenen aikana ovat suomalaiset naiset päässeet hallituksen vaikutusvaltaisimpien ministeriöiden johtoon.

Naiset ja miehet eivät ole aina olleet samanlaisia.

Historian
avulla ei voi perustella naisten ja miesten rooleja. Jos haluamme etsiä tietoa naisen ja miehen elämästä historiassa, on muistettava, että historia kertoo enimmäkseen vallassa olleista, julkisissa viroissa työskennelleistä miehistä. Historian ulkopuolelle jää monta asiaa:

- miehet, joilla ei ole ollut valtaa
- lähes kaikki naiset
- lapset
- marginaaliset ryhmät