Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Lucina Hagman (1853-1946)


Lucina Hagman syntyi vuonna 1853 Pohjanmaalla nimismiesperheen nuorimpana lapsena. Vuonna 1865 hän aloitti koulunkäynnin Vaasan tyttökoulussa. Tyttökoulun jälkeen hän hakeutui Jyväskylän seminaariin ja suoritti opettajantutkinnon vuonna 1875. Opettajan uransa Hagman aloitti Hämeenlinnan valmistavan koulun johtajana, jona hän toimi vuoteen 1886 saakka. Tänä aikana hän alkoi ajaa tyttöjen ja poikien yhteiskasvatuksen asiaa, ja kun Suomalainen Yhteiskoulu perustettiin Helsinkiin vuonna 1886, hänet valittiin koulun johtajaksi. Hän hoiti tätä tehtävää toistakymmentä vuotta, kunnes hän vuonna 1899 perusti oman koulun, Uuden Yhteiskoulun, jonka johtajana hän toimi vuoteen 1938 saakka.

Muutettuaan Helsinkiin vuonna 1886 Lucina Hagmanista tuli aktiivinen naisasianainen ja vuonna 1888 hän osallistui ensimmäisen kerran naisasiakongressiin Kööpenhaminassa. Vuonna 1892 hänet valittiin vasta perustetun Naisasialiitto Unionin puheenjohtajaksi, jossa virassa hän toimi ensin vuoteen 1907 saakka ja myöhemmin uudelleen vuosina 1913-20. Hagman perusti vuonna 1907 yhdessä ystävänsä Maikki Fribergin kanssa Suomalaisen Naisliiton, jonka puheenjohtajana hän oli vuosina 1908-14 ja 1920-27. Hän toimi aktiivisesti vuonna 1899 toimintansa aloittaneen Martta-Yhdistyksen perustamiseksi ja oli sen ensimmäinen puheenjohtaja.

Vuonna 1905 Lucina Hagman ja Maikki Friberg perustivat Nuorsuomalaisen puolueen naisia varten Naisten Ääni -lehden, jossa käsiteltiin laajasti naisten asemaan liittyviä kysymyksiä. Lehdestä tuli vuonna 1907 Suomalaisen Naisliiton äänenkannattaja ja Hagman toimi lehden toimituskunnassa kuolemaansa saakka.

Vuonna 1907 Lucina Hagman valittiin kansanedustajaksi ensimmäisissä eduskuntavaaleissa Nuorsuomalaisen puolueen listoilta. Hän ei kuitenkaan ollut puoluepolitiikan kannattaja, vaan hän päinvastoin kehotti naisia pysymään puoluekiistojen ulkopuolella ja luomaan sen sijaan oman ohjelman sekä myös taistelemaan sen puolesta. Kansanedustajana Hagman toimi vuosina 1907-08 ja 1916-1917.

Lucina Hagman julkaisi useita yhteiskasvatusta käsittäviä teoksia. Niiden lisäksi on mainittava hänen kirjoittamansa vuosina 1906-11 ilmestynyt kaksiosainen Minna Canth -elämäkerta.

Lucina Hagman ei koskaan mennyt naimisiin, mutta perhettä hänellä oli. Hän elätti vuodesta 1875 lähtien kahdenkymmenen vuoden ajan seitsemän vuotta aikaisemmin leskeksi jäänyttä äitiään, joka asui Lucinan luona. Lisäksi Lucina Hagmanin perheeseen kuului kaksi hänen vuonna 1891 leskeksi jääneen Tyko Hagmanin lasta sekä yksi kasvattitytär. Perheestä huolehtiminen rajoitti hänen toimintaansa naisasialiikkeessä ja valtiopäivillä.

Vuonna 1928 Lucina Hagmanille myönnettiin professorin arvo hänen 75-vuotispäivänään kunnianosoituksena hänen ansioistaan opettajana ja kasvattajana.

©Internetix, Nettiradio Mikaeli / Heikki Myyryläinen 1998