Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Alexandra Gripenberg (1857-1913)


Alkuvaiheessa kansainvälisesti tunnetuin suomalaisen naisasialiikkeen edustaja Alexandra Gripenberg syntyi vuonna 1857 Kurkijoella. Hänen isänsä oli senaattori, vapaaherra Johan Ulrik Sebastian Gripenberg. Hän sai opetuksen kotonaan vanhempien sisarustensa johdolla ja oppi heiltä "pietarilaista" sivistystä ranskaa ja tanssitaitoa myöten. Vanhempiensa kuoltua Alexandra Gripenberg muutti vuonna 1880 sisarensa Elisabeth Steniuksen luokse Kuopioon, missä hän tutustui kaupungin kukoistavaan suomenkieliseen seurapiiriin. Täällä hänestä tuli omien sanojensa mukaan "oikein puhdasverinen fennomaani". Kuopiossa hän tutustui myös Minna Canthin, johon hän piti myöhemminkin yhteyttä.

Maaliskuussa 1881 Alexandra Gripenberg muutti Sipoon Koivuniemeen Zachris Topeliuksen sihteeriksi. Näin hän pääsi osalliseksi aikansa johtavasta sivistyselämästä. Hän jatkoi seurustelua fennomaaninaisten piirissä. Vuonna 1884 Toini Topelius oli mukana perustamassa Suomen Naisyhdistystä. Saman vuoden lopulla myös Alexandra Gripenberg oli liittynyt mukaan yhdistyksen toimintaan. Vuosina 1885-89 hän toimitti yhdessä Toini Topeliuksen kanssa lastenlehtiä "Nya Trollländan" ja "Sirkka".

Alexandra Gripenbergin henkiselle kehittymiselle oli ratkaiseva merkitys vuosina 1887-88 tehty pitkä ulkomaanmatka, joka suuntautui ensin Englantiin ja sieltä Yhdysvaltoihin. Tuolla matkalla hänen suhteensa yhteiskunnallisiin kysymyksiin syveni.

Vuonna 1889 Gripenberg valittiin Naisyhdistyksen puheenjohtajaksi. Hänestä tuli myös samana vuonna ilmestymisensä aloittaneen yhdistyksen kuukausilehden "Koti ja Yhteiskunta" päätoimittaja vuosiksi 1889-1911. Gripenberg keskittyi toiminnassaan etupäässä käytännöllisiin asioihin ja sosiaalisiin kysymyksiin. Naisten äänioikeustaisteluun hän ei liittynyt, ja tämä johti osaltaan vuonna 1892 yhdistyksen hajaantumiseen ja uuden yhdistyksen, Naisasialiitto Unionin, perustamiseen.

Koko 1890-luvun Gripenberg työskenteli naisasian parissa. Hän matkusti puhumassa ympäri maata, kirjoitti ja toimitti lehteään. Vuosina 1893-99 hän toimi myös kansainvälisen naisliiton (ICW) rahastonhoitajana. Hän loi tärkeitä kansainvälisiä yhteyksiä useissa kokouksissa ja tapaamisissa ulkomailla.

Sääty-yhteiskunnan kannattajana ja edustajana Gripenberg suhtautui yleiseen äänioikeuteen epäluuloisesti. Hänen mukaansa naisille kuului äänioikeus siinä kuin miehillekin, mutta äänioikeuden laajentamiseen oli tullut ryhtyä asteittain. Gripenberg osallistui kuitenkin innolla suomalaisen puolueen naisten järjestäytymiseen ennen ensimmäisiä eduskuntavaaleja, ja hänet valittiin puolueen naisvaliokunnan puheenjohtajaksi. Hän ajoi puolueen ohjelmaan vaatimuksen naisten tasa-arvosta miesten rinnalla. Vuonna 1907 hänet valittiin eduskuntaan vaalipiirinsä suurimmalla äänimäärällä. Kansanedustajana hän teki useita naisten sosiaalisen aseman kohentamista ja naisten tasa-arvoa vaativia aloitteita.

Gripenberg joutui vuonna 1909 luopumaan valtiopäivätyöstä sokeritaudin vuoksi. Tämän jälkeen hän ryhtyi jälleen ajamaan naisten asemaa Suomen Naisyhdistyksen kautta, jonka johtajana hän toimi kuolemaansa saakka. Ennen kuolemaansa Gripenberg ehti ajaa Suomen eri naisjärjestöjen yhdyselimeksi vuonna 1911 läpi pitkään suunnittelemansa Suomen Naisten Kansallisliiton, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana hän toimi.

Alexandra Gripenberg oli naisasian eteenpäin viejänä aikansa etevämpiä sekä puhujana että kirjoittajana, ja hänet tunnettiin sekä Euroopassa että Amerikassa. Gripenbergin asema Kansainvälisessä Naisten Liitossa oli niin vahva, että vuonna 1914 hänet olisi todennäköisesti valittu sen puheenjohtajaksi. Tätä kunniaa hän ei kuitenkaan enää ehtinyt kokea. Alexandra Gripenberg kuoli jouluaattona 1913.

©Internetix, Nettiradio Mikaeli / Heikki Myyryläinen 1998