Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Lentokenttä keskellä kaupunkia


Mikkelin kaupunginvaltuustossa suunniteltiin vuodesta 1932 alkaen lentokentän saamista Mikkeliin, koska uusi liikennemuoto oli saamassa voimakkaasti jalansijaa. Lentokenttä katsottiin tarpeelliseksi liikenneyhteyksien parantamiseksi ja nopeuttamiseksi. Vuonna 1934 kaupunki sopi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kanssa, että valtio osallistuisi puoliksi kentän rakennuskustannuksiin. Sopimuksen mukaan Helsingistä Kuopioon ja sieltä edelleen suuntautuva lentoliikenne tulisi kulkemaan Mikkelin kautta. Lentokenttää ryhdyttiin rakentamaan nykyiselle paikalleen 3 km:n päässä kaupungista sijaitsevalle ns. Naistinginsuolle. Syyskuussa 1936 sille laskeutui ensimmäisenä Utista saapunut harjoituskone. 1930-luvun lopulla kentällä oli liikenteen kannalta vielä vähäinen merkitys, mutta puolustusvoimat oli sen sijaan kiinnostunut kentästä laajentaen ja kunnostaen sitä juuri ennen talvisotaa ja sotien aikana. Jatkosodan aikana kentällä oli laivue 44:n pommikoneita ja hävittäjiä, ja Mikkelissä sijainnut päämaja käytti kenttää yhteyslennoissaan.

Sodan jälkeen Mikkelin lentokenttä ei enää täyttänyt säännölliselle vuoroliikenteelle asetettuja turvallisuusmääräyksiä. Sodan jälkeen oltiin tietoisia, että Helsinki-Kuopio -liikenteen välilaskupaikkaa suunniteltiin Mikkeliin. Lentoliikenteen aloitusajasta ei vielä oltu tietoisia, mutta Mikkelistä asiasta oltiin innostuneita. Mikkelin kaupunki suunnitteli kunnostavansa ja laajentavansa Hallitustorilla olevaa kioskia matkatoimistoksi, jossa lentolippujen myynti ja paikkojen varaus olisi mahdollista. Samaan aikaan etsittiin linja-autoasemalle uutta paikkaa, jonka yhteen ajateltiin sijoittaa helikopterille sopiva pieni lentokenttä. Vaikka suunnitelmasta luovuttiin pian, niin se osoittaa, kuinka innostuneita Mikkelissä oltiin lentoliikenteen suhteen.

Säännöllinen reittiliikenne Mikkeliin voitiin aloittaa vuonna 1951. Mikkeliläinen yhtiö Mikkelin Lentolinjat Oy liikennöi Mikkeli ja Helsingin väliä, ja sen tarkoituksena oli jatkaa reittiä Joensuuhun, joka ei vielä ollut reittiliikenteen piirissä. Linja sai laajan kannatuksen ja matkustajien lukumäärä oli vuodessa noin 500, mitä asiantuntijat pitivät riittävänä välilaskupaikaksi. Valtion lentoyhtiön vastustuksesta johtuen reittilupaa ei kuitenkaan saatu ja kannattamattomaksi käynyt liikenne lopetettiin seuraavana vuonna. Yhtiö myi koneensa ja lopetti toimintansa. 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa aikataulun mukaista lentoliikennettä oli reitillä Helsinki-Mikkeli taksiluokkaa olevilla pienkoneilla. 1960-luvulla kentän käyttö rajoittui pääasiassa purjelentotoimintaan.

Mikkelin läänissä lentoliikenteen kehittämisen tarve oli suuri, koska se oli maan ainoa lääni, josta ei ollut liikennelentoyhteyttä muualle maahan. Sotilaslentokentiksi rakennettuja kenttiä läänissä tosin oli viisi. Lentokenttäasia tuli 1950-luvun lopulla esille suunniteltaessa siviililentoliikennettä ja puolustuslaitosta varten läänin yhteistä keskuslentokenttää Juvalle. Mikkelin läänin maakuntaliitto kannatti hanketta, mutta Mikkelin ja Savonlinnan kaupungit eivät olleet tyytyväisiä suunnitelmiin, koska kenttä olisi ollut syrjässä kummastakin kaupungista. Juvalle ei kenttää sittemmin ryhdytty rakentamaan. Mikkelin lentokentän todettiin olevan laajennettunakin sopimaton puolustusvoimien käyttöön ja uudet tiesuunnitelmat ulottuivat sen alueelle. Kentän katsottiin myös sijaitsevan liian lähellä kaupunkia ja aiheuttavan meluhaittoja. Näistä syistä lentokentälle etsittiin uutta paikkaa mm. Ihastjärveltä ja Suonsaaresta. Lopulta kenttä kuitenkin päätettiin toistaiseksi pysyttää alkuperäisellä paikallaan.

Vuonna 1971 aloitti helsinkiläinen lentoyhtiö Sir-Air reittiliikenteen Mikkeliin ja liikennöi noin kaksi vuotta 6-8 paikkaisilla koneilla. Yhtiön liikennekalusto ei pidemmän päälle pystynyt tyydyttämään kasvanutta liikennetarvetta, joten kaupunki pyysi Finnairia aloittamaan liikenteen sen jälkeen, kun kaupunki oli saanut rakennettua valtionavun turvin vuonna 1972 uuden raskasta liikennettä kestävän kiitoradan ja ajanmukaisen lentoaseman. Finnair aloitti vuonna 1973 aikatauluun sidotun liikenteen Mikkeliin 52-paikkaisella Convair Metropolitan -koneella ja jatkoi saman vuoden lopulla reittiä Savonlinnaan, jolloin Mikkelistä tuli välilaskupaikka. Samalla lentolippujen hinnat laskivat lähes 20 % aikaisemmasta. Finnair liikennöi samalla konetyypillä vuoteen 1980 saakka, jolloin uudeksi konetyypiksi tuli 44-paikkainen Fokker Freindship potkuritubiinikone. Myöhemmin Finnair on uusinut kalustoaan vielä pariin otteeseen. 1970-luvun lopulta alkoi säännöllinen rahtiliikenne Mikkeliin.

Mikkelin lentoasemaa laajennettiin ja peruskorjattiin talvikautena 1986-87 siten, että matkustajatilat kolminkertaistuivat. Suurimpien matkustajakoneiden tuloa Mikkeliin rajoittaa kiitoradan pituus (1 350 metriä) ja sitä on usein suunniteltu pidennettävän ja levennettävän.

Lentoaseman paikkakysymys on ollut usein keskustelujen kohteena. Vuonna 1982 Mikkelin kaupunginhallitus ehdotti varattavaksi paikan uudelle lentokentälle Mikkelistä länteen sijaitsevalta Könökankaalta. Toisena vaihtoehtona oli Mikkelin pohjoispuolella sijaitseva Haukilammen alue. Molemmat alueet sijaitsevat Mikkelin maalaiskunnan alueella, joka ei kuitenkaan tehnyt asiasta omaa päätöstään. Nykyäänkin lentokenttä sijaitsee vielä alkuperäisellä paikallaan.

Lähes kaikki maamme lentokentät omistaa valtio, mutta Mikkelin lentokentän omistaa Mikkelin kaupunki, joka kuitenkin saa lentoaseman kustannuksiin 90 % valtionavustusta. Mikkelin lentoasema on kaupungin teknisen lautakunnan alainen yksikkö.

Nykyään kaupunkiin lentää Helsingistä päivittäin neljä matkustajavuoroa. Aamuvuoro lauantaina ja sunnuntaina iltavuoro. Lentoasema on myös vilkas purjelento- ja harrasteilmailukeskus.


Lähteet:


Lakio, Matti, Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875-1975. Mikkelin kaupunki. Oy Länsi-Savon kirjapaino, Mikkeli 1975. s. 136 ja 203-205.

Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 25 ja 343-348.


Linkki:


Mikkelin lentoaseman kotisivu löytyy Internet-osoitteesta:

http://www.mikkeli.fi/palvelut/lentoasema/


Tehtävät:


1. Mieti, millainen merkitys Mikkelin lentokentällä on ollut Mikkelille tai koko Etelä-Savolle.

2. Tutustu Mikkelin lentoaseman kotisivuun. Kuinka kauan kestää lento Mikkelistä Helsinkiin? Paljonko liput maksavat?

©Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura