Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Taustatietoa Swanin suvusta


Anni Swanin isä Carl Gustaf Swan syntyi Maalahdella 1839. Isänsä Purmon kappalaisen Edvard Swanin kuoltua 1849 hän oli kaksi vuotta kumminsa, tunnetun herännäisjohtajan N. G. Malmbergin holhokkina Lapualla. Vuonna 1857 hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan yläalkeiskoulusta ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistossa 1863. Samana vuonna hänet vihittiin Emilia Charlotta Malinin kanssa. Toimittuaan opettajana Kaskisissa, aikakauslehtien toimittajana ja lyseon opettajana Helsingissä sekä oppi- ja sanakirjojen tekijänä Janakkalassa Swan muutti Lappeenrantaan sikäläisen yhteislyseon opettajaksi. Seuraavana vuonna hän perusti Lappeenrannan uutiset, jonka näytenumero ilmestyi 11.8.1885. Swan oli mukana lukuisissa yhteiskunnallisissa riennoissa ja vaikutti voimakkaasti silloin vielä sangen ruotsalaisvoittoisen kaupungin julkisen elämän suomalaistamiseen. Hän toimi mm. Suomalaisen seuran, Kansanvalistusseuran haaraosaston ja paikallisen työväenyhdistyksen puheenjohtajana ja oli myös kaupunginvaltuuston jäsen. Sanomalehden julkaiseminen kävi kuitenkin ajan mittaan taloudellisesti ylivoimaiseksi, ja vuonna 1899 lehti ja sen kilpailijaksi ilmestynyt Itä-Suomen sanomat yhdistettiin; lehti ilmestyy nykyisin Etelä-Saimaa -nimisenä.

Ensimmäiset kesänsä Lappeenrantaan muuton jälkeen Swanit viettivät Taipalsaaressa tai läheisessä Mikonsaaressa kesävieraina, mutta 1892 valmistui Voisalmen saarelle Hopeavuori-niminen huvila, joka pysyi Swanin suvun hallussa vuoteen 1951. Swan oli erittäin innokas puutarhanhoidon harrastaja ja vielä pysyvästi Helsinkiin muutettuaan hän lähti Hopeavuorelle varhain keväällä ja palasi sieltä vasta myöhään syksyllä.

Lehtityöstä ja opetuksesta luovuttuaan Swan osallistui edelleen innokkaasti poliittiseen toimintaan perustuslaillisten nuorsuomalaisten riveissä. Vuonna 1905 hän muutti Helsinkiin asuen ensin Huvilakatu 17:ssa, sitten Tehtaankatu 7:ssä, missä hän kuoli 1.5.1916. Hänen puolisonsa Emmi kuoli pian sen jälkeen, 28.1.1917.

C.G. Swanin veljistä vanhempi Johan Edvard (1837-1883) oli pikakirjoituksen uranuurtaja Suomessa. Hänen vanhin poikansa otti nimen Luikko, kun taas C.G.:n nuorempi veli otti jo varhain nimen Päivärinta - molemmat nimet ovat Swan-nimen suomalaisia vastineita.

C.G. ja Emilia Swanilla oli yhdeksän lasta - kaikki tyttöjä: Helmi Siveä (1863-1938), Aino Ilotar (1865-1959), Saimi Pia (1867-1944), Elli Ainamo (1868-1954), Toini Vellamo (1870-1950), Lyyli Armias (1872-1974), Anni Emilia (1875-1958), Ilma (1876-1969) ja Kaino Ihannelma (1878-1970). Kaikki tytöt olivat nuoruudessaan tummahiuksisia ja jo varhain ystävät ja tuttavat nimittivätkin heitä "yhdeksäksi mustaksi joutseneksi". Sisarussarjan suomalaissointuiset ristimänimet olivat heidän isänsä, innokkaan fennomaanin sepittämiä ja aikanaan eräänlainen sensaatio, monet kun olivat ensiesiintymiä. Perheen ja ystävien kesken sisarukset tunnettiin vastaavasti nimillä Memme, Nannu, Mammu, Ella, Tottu, Doldi, Nanna, Imma ja Nemma.


Lähde:


Yhdeksän mustaa joutsenta. Swanin sisarusten kirjeitä: kokemuksia, elämyksiä ja ajatuksia autonomian ajan Suomessa. Toimittanut Antero Manninen. Suomen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 579. Helsinki. Kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1993. s. 7-11.

© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998