Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Mikkelin laulujuhlat vuonna 1923 rovasti A. L. Gulinin kuvaamana


Virolahdella syntynyt A. L. Gulin (1855-1925) tuli vuonna 1891 Valkealasta Mikkeliin appensa rovasti B. K. Sarlinin apulaiseksi. Vuonna 1899 hänestä tuli Mikkelin maaseurakunnan toinen kappalainen. Vuonna 1910 hän siirtyi Ristiinan kirkkoherraksi. Gulin piti kaupunkilaisnuorisolle rippikoulut; nuorisoon hän vaikutti myös suomalaisen tyttökoulun ja Antellin koulun uskonnonopettajana.

Mikkelissä järjestettiin kesällä 1923 Kansanvalistusseuran XVIII yleiset laulujuhlat. Laulujuhlien toimeenpano oli Mikkelin musiikinystäväin yhdistyksen johtokunnan huolena. Tuolloin Mikkelin musiikinystäväin kapellimestarina toimi Lenni Linnala (1904-1925) ja orkesterin viulunsoiton opettajana konserttimestari Hjalmar Brofeldt (1904-1928).

Seuraavat otteet ovat A. L. Gulinin kirjeistä Ristiinasta sisarilleen Luumäelle keväällä ja kesällä 1923, jotka hänen poikansa teologian professori Lennart Pinomaa toimitti vuonna 1984 teoksessa A. L. Gulin, Ristiinan rovastin seitsemän vuosikymmentä. A. L. Gulin 1855-1925.

8.5.
Mikkeli valmistautumassa laulujuhliin


Mikkelissä askarruttavat nyt ihmisten mieliä kesän laulujuhlat. Ajatella, että pelkästään esiintyjien määrä on 3.000. Täten saattaa kuulijoiden luku nousta 15 tai 20 tuhanteen. Huolta aiheuttaa tällaisen määrän majoittaminen. Kaikki koulut ja viralliset rakennukset täyttyvät esiintyjistä, mutta mihin saadaan kaikki muut? Mikkeli on liian pieni paikkakunta niin suurelle juhlalle. Esiintymislava on rakennettu Hänninhautaan, josta nyttemmin on laitettu urheilukenttä....

12.6.
Mikkelin laulujuhlat


Tämä on siis Mikkelin laulujuhlien viikko. On vielä epätietoista miten järjestämme menemisemme sinne, nehän kestävät kolme päivää: perjantain, lauantain ja sunnuntain. Sinne on nyt kuitenkin päästävä ja mentävä kaikkien, joissa vain henki pihisee, mutta miten uskaltaa matkustaa ylitäysissä laivoissa, en ymmärrä. Ja jos ilmat edelleen ovat yhtä kylmät on olo siellä suorastaan vaarallista. Kuvittelen mikkeliläisten olevan levottomia ja hermostuneita.

19.6.

Mikkelin laulujuhlat ovat nyt ohi. Bertha [rovasti Gulinin vaimo] ja Impi [Gulinien kodinhoitaja Impi Lindroos] aikoivat lähteä sinne perjantaiaamuna laivalla, mutta kun satoi ja oli kylmä, eivät lähteneetkään. Kun ilma klo 9 kirkastui, lähtivät he hevosella ja ehtivät näkemään klo 12 liikkeelle lähteneen juhlakulkueen Pirttiniemestä juhlakentälle. Näky oli suurenmoinen, kun lähes 3.000 laulajaa ja soittajaa kulki lipuin ja juhlasaloin koristettuja katuja. Lehtori Pekka Sahlstenin juhlapuhe oli erinomainen, samoin toisten ja kaikki oli korkeampaan tyyliin kuin v. 1897. Ilma vain ei ollut juhlava. Aika ajoin tuli kaatosade raskaista pilvistä. Bertha tuli kotiin samana iltana myöhään, mutta Impi jäi sunnuntai-iltaan saakka. Aili [rovasti Gulinin lapsen ekonomi Natanael Pinomaan vaimo] lähti lauantaiaamuna ja palasi sunnuntai-iltana, mutta Lenni [rovasti Gulinin lapsi Lennart Pinomaa] oli siellä koko juhlan ajan. Minä en ollut koko tilaisuudessa, kun ilma oli niin epäsuotuisa. Vähän haikeaa on ajatella, etten saanut kuulla mitään, mutta sitä nyt ei voi auttaa...


Lähteet:


Gulin, A. L., Ristiinan rovastin seitsemän vuosikymmentä. A. L. Gulin 1855-1925. Toimittanut Lennart Pinomaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Juva 1984. s. 470 ja 474-475.

Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 182-183.


Tehtävät:


1. Miten vuosina 1897 ja 1923 Mikkelissä järjestetyt valtakunnalliset laulujuhlat poikkesivat toisistaan A. L. Gulin muistelmien perusteella?

2. Mitä mieltä rovasti Gulin on laulujuhlien järjestämisestä Mikkelissä?

© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998