Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Jaakko Päivärinta - Anni Swanin setä


Jaakko Haniel Swan syntyi Purmossa 23.10.1847. Hänen isänsä Purmon kappalainen Edvard Swan kuoli vuonna 1849 pojan ollessa vasta kahden vanha. Jaakko Swan, joka suomensi nimensä myöhemmin Päivärinnaksi, antautui isänsä viitoittamalla ammattiuralle. Hänestä tuli ylioppilas vuonna 1866 ja fil.kand. 1873. Jaakko Päivärinta vihittiin papiksi 1879. Pastoraalitutkinnot hän suoritti 1882 ja 1885 sekä kasvatusopillisen tutkinnon yliopistossa 1886. Hän suoritti vuonna 1886 Hämeenlinnassa opettajanäytteet uskonnon, suomenkielen ja logiikan lehtorin virkoja varten Hämeenlinnassa. Päivärinta toimi opettajana eri kouluissa. Mikkelin lyseon uskonnon ja suomenkielen lehtorina hän oli 1887-1894. Vuonna 1894 hänet nimitettiin Lammin kirkkoherraksi, missä virassa hän oli kuolemaansa saakka.

Jaakko Päivärinta oli innokas suomalaisuuden harrastaja. Hän oli suomentanut nimensä ja vaati myös ruotsinmaalaista vaimoaan Sigridiä (os. Cederberg) opettelemaan suomea. Jaakko Päivärinta julkaisi useita teoksia. Hän toimitti mm. Kansankirjasto-nimistä kirjasarjaa, kirjoitti Kansanvalistusseuralle kirjasen "Maantieteellisiä kuvaelmia" ja toimitti aikakauskirjaa "Kirkollinen kuukauslehti". Mikkelissä Jaakko Päivärinta toimitti sanomalehteä "Suomi" (ilmestyi 1889-1892), joka oli nuorsuomalaisten äänenkannattaja, ja sen jälkeen perustettua sanomalehteä "Mikkeli" (ilmestyi 1893-1906), jotka olivat vuonna 1917 ilmestymisensä aloittaneen "Länsi-Savon" edeltäjiä.

Opettajan ja lehtimiehen toimiensa ohella Jaakko Päivärinta otti Mikkelissä aktiivisesti osaa paikalliseen yhdistyselämään. Hän toimi mm. vuosina 1891-1893 vuonna 1890 perustetun Mikkelin työväenyhdistyksen esimiehenä. Aloite työväenyhdistyksen perustamiseen oli tullut työväestön omasta piiristä, mutta yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan nahkatehtaan työmiehen Vilho Argillanderin muutettua pois paikkakunnalta vuonna 1891 käsityöläiset muodostivat varsinaisen työväestön sijaan pääosan yhdistyksen jäsenistä ja johtoon tuli huomattavia yhteiskunnallisia vaikuttajia Mikkelin porvarillisista piireistä. Päivärinnan ja seuraavien yhdistyksen esimiesten tuomari Em. Bernerin (Saloheimo) ja kapteeni Hj. Sahlanin aikana käsityöläisten kansoittamassa työväenyhdistyksessä pohdittiin yleishyödyllisiä ja muita ajankohtaisia kysymyksiä omistautumatta tarkemmin työväen aseman tai aatemaailman kysymyksiin. 1900-luvun alussa yhdistyksen linja muuttui radikaalisemmaksi.

Jaakko Päivärinta oli ensimmäinen puheenjohtaja vuonna 1892 perustetussa Mikkelin läänin kotimaanteollisuuden seurassa, josta myöhemmin tuli Mikkelin läänin kotiteollisuusyhdistys.

Koko 1800-luvun Mikkelin maalaiskunta ja Mikkelin kaupunki muodostivat yhteisen jakamattoman seurakunnan. 1800-luvun lopulla kuitenkin alettiin selvitellä kaupungin irtautumista maaseurakunnasta omaksi seurakunnakseen. Vuonna 1889 asetti Mikkelin maaseurakunnan kirkolliskokous toimikunnan tekemään ehdotusta kaupungin muodostamiseksi itsenäiseksi seurakunnaksi. Toimikuntaan valittiin tuomari F. W. Hjelmman, lehtori J. Päivärinta, joka eräässä vuonna 1897 ilmestyneessä teoksessa ilmoitetaan eroamishankkeen aloitteentekijäksi, ja kauppias A. J. Häyrynen. Sen laatiman ehdotuksen mukaisesti päätettiin lokakuussa 1890 pidetyssä kirkolliskokouksessa anoa hallitukselta kaupungin erottamista omaksi kirkkokunnaksi. Senaatin 21.1.1891 antaman kaupunkiseurakunnan perustamisasiakirjan mukaan Mikkelin kaupunki olikin erotettava yhteisestä seurakunnasta sen jälkeen kun silloisten kirkollisten palkansaajien oikeudet olivat lakanneet ja oma kirkko valmistunut. Kaupunkiseurakunnan oma kirkko vihittiin käyttöön 28.11.1897 ja seurakunnalle valittiin oma kirkkoherra 30.6.1907. Tämän jälkeen kaupunkiseurakunta oli lopullisesti itsenäistynyt.

Swanien sukuun kuului mm. tunnettu herännäisjohtaja N. G. Malmberg, jonka vaikutus Swaneihin ja Jaakko Päivärintaan näyttää selvältä. Malmberg oli mm. Anni Swanin isän C. G. Swanin kummi ja myös holhooja vuosina 1849-1851. Paavo Ruotsalaisen kuoltua vuonna 1852 Malmbergilla oli ehdoton johtajan asema herännäispappien keskuudessa. Herännäisyysliike hajaantui pian, mutta Lapuan talonpojat pysyivät uskollisina hengelliselle johtajalleen. Swanit kävivät ja asuivat Malmbergin luona Lapualla 1840-luvun lopulla ja 1850-luvun alussa. Myös myöhemmin Swaneilla oli siteitä Lapualle. Anni Swanin sisar Aino toimi 1880-luvulla kotiopettajana Lapuan pappilassa isänsä sukulaisten luona ja Anni vietti siellä talven 1885-1886.

Vuosina 1890-1892 Anni Swan asui setänsä Jaakko Päivärinnan luona Mikkelissä käydessään Mikkelin tyttökoulua. Jaakko Päivärinnan asunto sijaitsi Mikkelin lyseon vastapäätä nykyisten Olkkolan- ja Maaherrankatujen kulmauksessa. Sekä Anni Swanin setä että täti edustivat Maija Lehtosen mukaan ankaraa puritaanista herännäisyyttä ja tällä oli vaikutusta Anni Swaniin hänen tärkeinä kehitysvuosinaan. Anni Swan toimi kesällä 1895 myös kotiopettajana Lammille kirkkoherraksi siirtyneen setänsä Jaakko Päivärinnan perheessä. Anni Swan viihtyi hyvin Päivärinnan lasten parissa ja hän sepitti lapsille satuja heidän pyytäessä niitä kertomaan. Näitä satuja ei kuitenkaan olla paperilla julkaistu.

Jaakko ja Sigrid Päivärinnalla oli kuusi lasta: Paavo Kalervo (1883-1966), Roine Tellervo, Jaakko Ilmari (1887-1975), Kallas Untamo (1889-1967), Laine Unelma ja Valve Attila (1892-1959), joiden kanssa Anni Swan oli paljon tekemisissä sekä Mikkelissä että Lammilla.


Lähteet:


Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 246-247 ja 291.

Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 204, 213, 260, 305, 307, 396-399 ja 425.

Lehtonen, Maija, Anni Swan. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1958. s. 35-36-39.

Mikkelin lyseo 1872-1947. Koulun 75-vuotisen toiminnan muistoksi julkaisseet entiset oppilaat. Kustannusosakeyhtiö Karhu, Helsinki. Kirjapaino Oy, Savo, Kuopio 1948. s. 228-229.

Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. s. 450-451.

Wallinheimo, J. W., "Mikkelin kaupunkiseurakunnan kirkollisen kehityksen alkuvaiheet". Kuuden vuosisadan varrelta 1329-1929. 600-vuotisjuhlaansa julkaissut Mikkelin maaseurakunta. Oy Länsi-Savon kirjapaino, Mikkeli 1929. s. 92-94.

Yhdeksän mustaa joutsenta. Swanin sisarusten kirjeitä: kokemuksia, elämyksiä ja ajatuksia autonomian ajan Suomessa. Toimittanut Antero Manninen. Suomen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 579. Helsinki. Kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1993. s. 10-11.

© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998