6.2 Kehityspiirteisiin liittyviä tehtäviä

1) Oikeinkirjoituksen kehitys

- Mikä yleisperiaate on muistettava luettaessa vanhimpia suomenkielisiä tekstejä?

- Mitä nykyiselle yleiskielelle vieraita äänteitä oli puhekielessä vanhan kirjasuomen alkuaikoina?

- Miten d-ääntämys on tullut yleiskieleen?

- Miten ts-ääntämys on tullut yleiskieleen?

- Miten selittyy klusiilien merkintä seuraavanlaisissa tapauksissa: hengi, ombi, waldacunda?

- Millaiseksi k:n merkintä vakiintui vuoden 1642 Raamatussa?

2) Nominien taivutuksen kehitys

- Millaisia olivat persoonapronominien akkusatiivit vanhemmassa kirjakielessä?

- Millainen oli monikon genetiivi yleensä vanhassa kirjasuomessa?

- Millainen oli tavallisin inessiivin pääte vanhassa kirjakielessä?

- Millaisia essiivejä vanha kirjakieli suosi?

3) Verbien taivutuksen kehitys

- Miten vanhan kirjakielen imperfektimuodot saattoivat erota nykyisistä?

- Mitä muotoja seuraavat ovat: tietä, tuta; >juosnut, nousnut; löytty, taittu, rakettu?

4) Sanaston kehitys

- Miten yhdyssanojen osuus sanaston kokonaismäärästä on muuttunut Agricolan ajoista?

- Miten johdosten kuvaus poikkesi 1800-luvun sanakirjoissa nykyisestä?

5) Lauserakenteiden kehitys

- Miten vanhan kirjakielen passiivilauseet saattoivat erota nykyisistä?

- Mikä verbiketjujen tyyppi oli leimallinen vanhimmassa kirjakielessä?

- Miten objekti poikkeaa nykyisestä seuraavanlaisissa Agricolan lauseissa: Cunnioita ne Lesket; Sine racastat wanhurskaudhen?

- Miten Agricolan postpositiorakenteita korjattiin vuoden 1642 Raamatussa?

- Mikä oli 1. infinitiivin lyhemmän muodon käytön suurin ero vanhassa kirjakielessä nykykieleen verratuna?

© Internetix / Erkki Savolainen 1998