3.3 Vuoden 1642 Raamattu

Biblia, Se on Coco Pyhä Ramattu, Suomexi

Kesti lähes sata vuotta, ennen kuin Agricolan Uuden testamentin jälkeen saatiin koko Raamattu suomeksi. Vuoden 1642 Raamatun julkaisi komitea, jota johti Turun akatemian teologian professori Eskil Petraeus. Käännöksen tuli noudattaa tarkasti heprean- ja kreikankielisiä alkutekstejä ja Lutherin saksannosta, olla kieleltään ja tyyliltään yhtenäinen ja käyttää puhdasta suomea, jota ymmärrettäisiin kaikkialla maassa. Käännöskomitean kaikki jäsenet olivat kotoisin Turun seudulta, joten Agricolan kielen läntiset ja lounaiset piirteet säilyivät, jopa vahvistuivat.


Vuoden 1642 Biblia on sekä kooltaan että painoasultaan vaikuttava teos. Sen merkitys suomen kirjakielen kehitykselle on ollut suurempi kuin minkään muun yksityisen teoksen. Koko 1600-luvun ajan suomen kielen malli saatiin Raamatun kielestä, ja vasta 1700-luvulla kirjakielen kehitys rupesi vähitellen irtautumaan siitä.

Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu pysyi käytössä lähes 300 vuotta, sillä seuraava alkukielistä lähtevä virallinen käännös ilmestyi vasta 1930-luvulla. Uusia painoksia tuli kyllä jo Ruotsin vallan aikana.
Vuoden 1642 Raamatun kielen piirteitä selitetään toisaalla.

Biblian Luukkaan evankeliumia

Toisen luvun alun kirjoitusasu:

Niinä päiwinä käwi yxi käsky Keisarilda Augustuxelda / että caicki mailma piti werollisexi laskettaman. Ja tämä weron laskemus oli ensimäinen / joca tapahtui silloin coska Kyrenius oli Maanherra Syrias. Ja cukin meni kaupungihins andaman idziäns arwatta. Nijn myös Joseph Galileast / Nazarethin Kaupungist ylösmeni Judean / Dawidin Kaupungijn / joca cudzutan Bethlehem: Sillä hän oli Dawidin huonest ja sugust / andaman idzens arwatta / Marian hänen kihlatun emändäns cansa / joca rascas oli.
Nijn tapahtui heidän siellä ollesans / että synnyttämisen päiwät tulit täytetyxi. Ja hän synnytti Pojan hänen esicoisens / ja capaloidzi hänen / ja pani seimeen / ettei heille ollut sia majas.

© Internetix / Erkki Savolainen 1998