3.2.7 Essiivi ja translatiivi predikatiiviadverbiaalina sekä ajanmääritteinä
Essiivin pääte on -nA (esim. sairaana, terveenä), translatiivin pääte -ksi (esim. jouluksi). Kumpainenkin sija ilmaisee perusmerkityksessään asemaa, tehtävää, ominaisuutta tai tilaa. Essiivi on yleisessä mielessä olosija, translatiivi taas muutossija. Siksi näitä sijoja on nimitetty myös abstrakteiksi paikallissijoiksi.
Predikatiiviadverbiaali
Essiivi ja translatiivi ovat ns. predikatiiviadverbiaalin sijoja. Nimitys tarkoittaa sitä, että tällainen määrite luonnehtii subjektia predikatiivin tavoin. Varsinaisen predikatiivin sijat ovat kuitenkin nominatiivi ja partitiivi (joskus genetiivi). (Uusimmassa kielioppikirjallisuudessa [Vilkuna 1996] predikatiiviadverbiaalista on käytetty myös nimitystä predikatiivinen obliikvi.)
Toisinaan on melko yhdentekevää, käytetäänkö predikatiivia vai predikatiiviadverbiaalia. Ero on siinä, että predikatiiviadverbiaali viittaa usein tilapäiseen ominaisuuteen tai muutokseen. Esim. 
Esimerkkejä predikatiiviadverbiaaleista:
Heikki on Jämsässä lääkärinä. - Tyttö aikoo insinööriksi.
Pekka lähti iloisena kotiin. - Lauri tuli surulliseksi.
Pysyykö ilma kirkkaana? - Sää muuttui selkeäksi.
Essiivissä predikatiiviadverbiaali on liittyessään ns. oloverbeihin, translatiivissa taas liittyessään ns. muutosverbeihin.
Ajanmääritteet
Essiiviä ja translatiivia käytetään myös ajanmääritteinä, essiiviä varsinkin juhla- ja viikonpäivien nimissä sekä silloin, kun ajanilmaukseen liittyy attribuutti. Esim.
Jouluna olen kotona. - Tulen kotiin jouluksi.
Sunnuntaina saa levätä. - Ostan ruokaa sunnuntaiksi.
Ensi talvena lähden Espanjaan. - Kesäksi tulen Suomeen.
© Internetix / Erkki Savolainen 1998