3.2.1 Nominatiivi- ja partitiivisubjekti


Nominatiivi ja partitiivi


Nominatiivi on suomen yleisin sija. Yksikön nominatiivi on nominien perusmuotona päätteetön; monikon nominatiivin lopussa oleva -t on monikon tunnus, esim. talo : talo+t. Usein yksikön nominatiivi on samanlainen kuin sanavartalo, mutta monien sanojen yksikön nominatiivi eroaa vartalosta, esim. kivi : kive+n, mies : miehe+n.

Partitiivin päätteet ovat -A ja -tA. Pääte -A (-a tai -ä) esiintyy pääpainottoman tavun lyhyen vokaalin ja tällaista vokaalia seuraavan j:n jäljessä, esim. kauppa+a, koulu+a, kive+ä, omeni+a, hyllyj+ä. Pääte -tA (-ta tai -tä) esiintyy 1) konsonanttivartalon jäljessä, esim. pien+tä, askel+ta, onnellis+ta, 2) pääpainollisen tavun vokaalin jäljessä, esim. maa+ta, työ+tä, tei+tä, soi+ta, tä+tä, 3) pääpainottoman tavun pitkän vokaalin ja sivupainollisen tavun diftongin jäljessä (sekä ns. supistumadiftongin* jäljessä muutenkin), esim. takuu+ta, valtioi+ta, etsijöi+tä, ainoi+ta, pimei+tä, 4) yksikössä sanoissa, joissa A-pääte aiheuttaisi hankalia vokaalikasaumia, esim. autio+ta, museo+ta, yhtiö+tä.

(*Supistuminen on äänteenmuutos, jossa kaksi alkuaan eritavuista vokaalia on joutunut samaan tavuun pitkäksi vokaaliksi tai diftongiksi, koska vokaalien väliltä on kadonnut konsonantti ja tavunraja. Esim. *venehessä > veneessä, *vierahilla > vierailla.)

Sijamuotona nominatiivi ilmaisee kokonaisuutta (esim. auto, ajatus) tai määräistä paljoutta (esim. autot, onni, olut). Partitiivi puolestaan ilmaisee useimmiten epämääräistä, rajoittamatonta paljoutta (esim. autoja, ajatuksia, onnea, olutta).

Nominatiivin ja partitiivin käyttö riippuu siitä, onko sanan tarkoite jaollinen vai jaoton.

Jaottomat substantiivit viittaavat yksilöllisiin olioihin, joita ei voi jakaa pienempiin osiin niin, että osat säilyttäisivät kokonaisuuden luonteen. Jaottomien substantiivien tarkoitteita voidaan laskea. Tällaisia ovat esim. auto, talo, mies, käsi, ajatus, sielu.

Jaolliset substantiivit puolestaan viittaavat sellaisiin tarkoitteisiin, jotka voidaan jakaa osiin niin, että osilla on sama luonne kuin kokonaisuudella. Jaollisten substantiivien tarkoitteita ei yleensä voi laskea. Tällaisia ovat ennen kaikkea ainesanat (esim. olut, kahvi, maito) sekä abstraktit sanat (esim. vahvuus, toivo, rakkaus).


Nominatiivisubjekti


Lauseen subjektina toimii tavallisesti nominilauseke, joka ilmaisee tekijän. Subjektin perussija on nominatiivi: subjekti on nominatiivissa, elleivät erityiset syyt vaadi sitä partitiiviin. (Toisaalta subjekti voi kokonaan puuttuakin lauseesta — se ei ole suomen kielessä pakollinen lauseenjäsen.)

Jaoton yksiköllinen subjektisana on lähes aina nominatiivissa. Lauseen alussa ollessaan se tulkitaan yleensä määräiseksi (definiittiseksi) eli sillä tavoin tutuksi, että kuulijalle tai lukijalle on ilmeistä, mihin se viittaa — lauseen lopussa epämääräiseksi (indefiniittiseksi). Esim.

Auto on kadulla. - Kadulla on auto.
Isäntä on talossa. - Talossa on isäntä.
Vieras tuli meille. - Meille tuli vieras.

Esim. ruotsissa määräisyyttä ja epämääräisyyttä ilmaisee sanajärjestyksen ohella määräinen muoto ja vastaavasti epämääräinen artikkeli, vrt.

Bilen står på gatan. - Det står en bil på gatan.

Subjekti on lähes aina nominatiivissa, jos lauseessa on objekti eli lause on tyypiltään transitiivinen, esim.

Useat poliisit menettivät henkensä (obj.).
Monet suomalaiset osaavat englantia (obj.).

Jos lauseessa on predikatiivi, subjekti on aina nominatiivissa, esim.

Kahvi on kallista (predvi).
Monet suomalaiset ovat ujoja (predvi).


Partitiivisubjekti


Partitiivi on eräänlainen nominatiivin vastakohta: partitiivia käytetään silloin kun nominatiivi on sopimaton. Partitiivi ilmaisee yleensä jaollisten tarkoitteiden epämääräistä paljoutta.

Partitiivisubjekti on normaalisti mahdollinen vain eksistentiaali- ja omistuslauseissa sekä tuloslauseissa. Tällaisissa lauseissa subjekti on useimmiten lauseen lopussa ja predikaatti on aina yksikön 3. persoonassa.

Myöntölauseissa yksikön partitiivia käytetään, kun subjekti on aine-, abstrakti- tai kollektiivisana, esim.

Jääkaapissa on maitoa.
Leskellä oli omaisuutta.
Lapsista tuli kunnollista väkeä.

Monikon partitiivia käytetään jaottomista subjekteista, kun on puhe niiden epämääräisestä paljoudesta, esim.

Laivassa oli jo matkustajia.
Minulla on lapsia.
Pojista kasvaa miehiä.

Kieltolauseissa yksikön partitiivia käytetään myös jaottomista subjekteista, jos kokonaan kielletään sen olemassaolo, mihin subjektisana viittaa, esim.

Laitoksessa ei ole johtajaa.
Meillä ei ole autoa.
Hänestä ei tullut opettajaa.

Yksikön nominatiivia sitä vastoin käytetään, jos ei kokonaan kielletä sen olemassaoloa, mihin subjekti viittaa, esim.

Kadulla ei ole auto (vaan traktori).

Partitiivia voidaan käyttää myös epäilevissä kysymyksissä, kun kysyjä odottaa kieltävää vastausta. Esim.

Onko teillä tätä kirjaa?
Tuleeko hänestä opettajaa?


Subjektin puuttuminen


Suomessa subjekti ei ole samalla tavalla pakollinen lauseenjäsen kuin esim. ruotsissa ja englannissa. Seuraavat subjektittomat lausetyypit ovat tavallisia:

1) Subjekti yhdistyneenä predikaattiin, esim.

Tulen huomenna.

2) Passiivilauseet, esim.

Hävinnyt (obj.) kannettiin kehästä.

3) Subjektina "kuka hyvänsä" (>geneerinen persoona), esim.

Täällä ikävystyy.

4) Lause ilmaisee sää-, ruumiin- tai tunnetilaa, esim.

Oli kylmä. Päätäni (obj.) särkee. Minua (obj.) pelottaa.

5) Rinnasteisilla lauseilla yhteinen subjekti, esim.

Isä kävi kaupassa ja osti ruokaa.


Suomi vieraana kielenä


Suomen subjektin, objektin ja predikatiivin muoto on ollut korostetusti esillä sekä suomen kielen tutkimuksessa että suomea vieraana kielenä opetettaessa. Kummassakin tapauksessa sitä on pidetty erityisen vaikeana asiana. Kielioppityöryhmän mietinnössä (Kieli ja sen kieliopit 1994) muunkielisten opetukseen suositellaan suvaitsevaista asennetta. Useimmiten väärän sijan käyttö ei johda väärään tulkintaan. Myös muissa kielissä on vaikeasti opittavia asioita, joissa sattuu virheitä vielä vuosien opiskelun jälkeen.


Harjoitustehtäviä


Tehtävä 1. Tutki partitiivisubjektin sopivuutta seuraavissa yhteyksissä.

a) Monta rakennusta vaurioitui ilmahyökkäyksessä.
b) Konkurssia oli edeltänyt useita tappiollisia vuosia.
c) Useita siviilihenkilöitä sai surmansa.
d) Ehdokasta tukee monia talouselämän vaikuttajia.


Tehtävä 2. Selitä seuraavien lauseiden subjektin muodonvaihtelu.

a) Onko tässä kaupungissa iltalukio ~ iltalukiota?
b) Kirkko ~ kirkkoa ei näy tänne.


Tehtävä 3. Valitse subjektin sijaksi nominatiivi, partitiivi tai genetiivi.

a) Suojatie ~ suojatietä ~ suojatien ei pitäisi olla tässä.
b) Tässä ei pitäisi olla suojatie ~ suojatietä ~ suojatien.
c) Kaikille on riitettävä tehtävät ~ tehtäviä ~ tehtävien.
d) Tehtävät ~ tehtäviä ~ tehtävien on riitettävä kaikille.
e) Tähän pitäisi valmistua rivitalo ~ rivitaloa ~ rivitalon.
f) Rivitalo ~ rivitaloa ~ rivitalon pitäisi olla valmiina keväällä.

© Internetix / Erkki Savolainen 1998