3.1.5 Peruslausetyypit
Erilaisten tekstilauseiden määrä on kielessä rajaton. Peruslausetyypit ovat pelkistyksiä. Esimerkkilauseet ovat tekstiyhteydestä riippumattomia, täydellisiä, sanajärjestykseltään normaaleja myöntölauseita. Peruslausetyypeillä on tiettyjä merkitysominaisuuksia. Tähän viittaavat nimitykset omistuslause, tuloslause ja kokijalause. Subjektialkuisia ovat intransitiivi-, transitiivi- ja predikatiivilause. Adverbiaalialkuisia ovat eksistentiaali-, omistus- ja tuloslause. Tilalause ja kokijalause ovat subjektittomia. 
Suomi vieraana kielenä
Jotta opiskelija pystyisi mahdollisimman pian selviytymään jotenkin vieraalla kielellä, hänen pitäisi oppia ilmaisemaan joitakin kommunikaation kannalta tärkeitä perusasioita. Vieraskielisille suomen kielen lauseiden rakennetta voidaan opettaa paremmin peruslausetyyppien kuin perinteisen subjekti-predikaatti-ajattelun avulla.
Sanajärjestyksellä on suomessa tärkeä merkitys eri peruslausetyyppien erottamisessa. Muunkielisen kannalta on olennaista, että suomessa eksistentiaalilause merkitään sanajärjestyksellä: paikanilmaus on ennen predikaattia ja nominilauseke predikaatin jäljessä. Esimerkiksi englannissa vastaavan lauseen alussa on muodollinen subjekti there, ja nominilauseke on olla-verbin jäljessä ennen paikanilmausta: Pöydällä on leipää. — There is bread on the table.
Harjoitustehtäviä
Mitä peruslausetyyppejä seuraavan tekstin lauseet edustavat?
a) Elelipä ennen vanhaan täällä Suomenniemellä talonisäntä, jolla oli kolme poikaa.
b) Vanhin ja keskimmäinen poika olivat vilkkaita ja toimeliaita, mutta nuorin veljeksistä päivät pitkät ja yöt ympäri uunin pankolla maata venytteli.
c) Ei hän silmiään pessyt eikä edes paitaansa viitsinyt vaihtaa.
d) Samaa likaista hurstipaitaa hän piti niin kauan, että se riekaleiksi hajosi ja pois päältä putosi.
e) Tämän pojan nimi oli Tuhkimo
© Internetix / Erkki Savolainen 1998