3.1.3 Lauseen rakennesuhteet
Lauseoppi eli syntaksi ei ole sillä tavoin konkreettista kuin muoto-oppi, että syntaktiset rakennesuhteet voitaisiin suoraan todeta lauseista. Päällisin puolin lauseet näyttävät pelkiltä sanajonoilta. Rakennesuhteiden löytäminen on tieteellisen analyysin ja pohdinnan tulosta.
Perinteisessä kieliopissa syntaktisen analyysin peruskäsitteitä ovat sanaluokat, taivutusmuodot ja lauseenjäsenet. Perinteinen koulukielioppi suosii semanttisia, merkitykseen perustuvia määritelmiä, on sanakeskeinen ja olettaa lauseenjäsennyksen olevan jäännöksetöntä ja yksiulotteista.
Lausekerakenne
Joidenkin uudempien kielioppimallien kanta on, että lauseen rakenne voidaan kuvata tyhjentävästi ilman että tarvitaan ollenkaan sellaisia käsitteitä kuin subjekti, objekti tai predikatiivi. Ns. muodostinanalyysi (konstituenttianalyysi) keskittyy lauseen hierarkkisen rakenteen eli lausekerakenteen selvittämiseen. Tällöin pyritään löytämään ne rakenneyksiköt, jotka muodostavat funktionaalisen kokonaisuuden. Kuvaus on muodoltaan kerroksinen.
Jaettaessa lauseita muodostimiin käytetään korvaus- eli substituutiomenetelmää. Lausekkeet ovat muodostimia, jotka käyttäytyvät samoin, vaikka ovat sanakoostumukseltaan hyvinkin erilaisia. Seuraavassa on esimerkki toisiaan vastaavien lausekkeiden monimuotoisuudesta:
Naapurin - harmaa - kissa - syö - suurta - hiirtä
Virtasen - Mirri - ahmii - jotakin
Se - aterioi
Jako vastaa perinteistä jakoa subjektiosaan ja predikaattiosaan, vaikkakaan perinteinen kielioppi ei ole käyttänyt suoranaisesti lausekkeen käsitettä. On puhuttu vain pääsanoista ja niiden määritteistä. Lauseketta voidaan haluttaessa laajentaa tarkentamalla lähes rajattomiin. Toisaalta laajaakin lauseketta voidaan karsimalla supistaa.
Kerrosteisia muodostinrakenteita voidaan havainnollistaa ns. puukuvaimilla, esim.
Puukuvaimen solmukohtiin on sijoitettu ns. kategoriasymbolit, jotka ilmaisevat kunkin muodostimen syntaktisen kategorian. Suomalaisessakin kielitieteellisessä kuvauksessa käytetään usein englantiin pohjautuvia kategoriasymboleja:
L (S) = lause (sentence)
NL (NP) = nominilauseke (noun phrase)
VL (VP) = verbilauseke (verb phrase)
S (N) = substantiivi (noun)
A = adjektiivi
V = verbi
Lausekkeet edustavat lauseen rakenteessa välitasoja. Lausekkeet tuovat ilmi erilaisten jaksojen rakenteellisen samankaltaisuuden. Tällöin ei vielä sanota juuri mitään siitä, mitä eri tehtäviä eli funktioita lausekkeilla on. Lausekkeiden funktioiden selvittämistä sanotaan kieliopissa lauseenjäsennykseksi.
Riippuvuus eli dependenssi
Lauseen rakennetta voidaan tarkastella myös predikaatista käsin. Tällöin katsotaan, mitkä lausekkeet ovat predikaatin lisäksi välttämättömiä. Kukin verbi tarvitsee tietyn määrän lausekkeita täydennyksikseen eli argumenteikseen. (Näistä on käytetty myös nimityksiä aktantti ja komplementti.) Verbien ns. paikkaisuus määräytyy pakollisten argumenttien määrän mukaan:
0-paikkaisia: Sataa. Tuulee.
1-paikkaisia: Kalle kuoli. Yrjö poistui.
2-paikkaisia: Pekka löi Kallea. Pekka asuu Turussa. Pekka on mies.
3-paikkaisia: Eeva antoi omenan Aatamille. Aatami sai omenan Eevalta.
Dependenssi tarkoittaa sanojen välisiä riippuvuuksia. Riippuvuussuhdetta voidaan havainnollistaa seuraavanlaisella puulla:
Äidinkielen opetus
Nominilausekkeen käsite on tärkeä, jotta ymmärrettäisiin lauseen hierarkkisuus. Lausekelähtöisen jäsentämisen etu on siinä, että nominilauseke sopii arkiajatteluun paremmin kuin pelkkä lausekkeen pääsana. Esimerkiksi seuraavan lauseen (Kieli ja sen kieliopit 1994) subjektiksi on merkityksestä käsin helpompi hahmottaa CIA:n agentti kuin pelkkä agentti ja objektiksi paremmin sopimuksen yksityiskohdat kuin vähän sanova yksityiskohdat:
CIA:n agentti | halusi tietää | sopimuksen yksityiskohdat.
Dependenssiajattelu sopii hyvin suomen kielen kuvaukseen, koska suomessa lauseilla ei aina ole subjektia. Lisäksi malli voidaan havainnollisesti kytkeä lauseen roolisemanttiseen kuvaukseen.
Harjoitustehtäviä
Sijoita lauseet a) - d) lauseen e) alapuolelle siten, että toisiaan vastaavat lausekkeet tulevat toistensa kohdalle.
a) Kaikki miehet saivat laatia muistion asiasta.
b) Miehet laativat muistion siitä.
c) He laativat sen.
d) He onnistuivat.
© Internetix / Erkki Savolainen 1998