2.9 Äännevaihtelut


Äännevaihtelu tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että sanoja taivutettaessa saattaa esiintyä toisiaan vastaavissa kohdissa esim. seuraavanlaista vaihtelua:

vesi : vede+n : vete+nä

Tärkein ja leimaa-antavin suomen kielen äännevaihteluista on ns. astevaihtelu, joka koskee konsonantteja. Myös vokaalivaihteluja on. Johdantona tarkastelemme aluksi muutamia taivutusopin peruskäsitteitä.


2.9.1 Suomen kielen synteettisyys


Suomi on luonteeltaan synteettinen kieli. Siinä kieliopillisia suhteita ilmaistaan taivutusmuotojen ja päätteiden avulla. Meillä on 15 sijamuotoa, kun taas esim. ruotsissa on vain yksi, s-päätteinen genetiivi. Ruotsissa suomen sijapäätteitä vastaavat useimmiten erilliset prepositiot. Ruotsia voidaan näin ollen sanoa analyyttiseksi kieleksi.

Suomen muoto-opin periaate on siis se, että sanan vartaloon lisätään taivutuspäätteitä. Taivutuspäätteen perässä voi olla vielä liitteitä. Oman ryhmänsä muodostavat ns. tunnukset, jotka sijaitsevat vartalon ja taivutuspäätteiden välissä. Esim.

auto+i+ssa+ni+kin
sano+i+n+han


Esimerkeistä näkyy suomen liittävä eli agglutinoiva luonne: muotoainekset liitetään lähes mekaanisesti vartaloon ja toistensa perään. Taivutettuja sanoja on melko helppo eritellä esimerkkien tapaan muotoaineksiinsa.

Kuitenkaan suomen sanojen taivuttaminen ei ole kovin yksinkertaista eikä suoraviivaista. Taivutusta mutkistavat melkoisesti monet äännevaihtelut, joita tapahtuu sanojen vartaloissa, kun niihin liitetään taivutuspäätteitä. Toisaalta suomen äännevaihtelut ovat varsin säännönmukaisia.

Esim. käsi-sanan vartalossa tapahtuu seuraavanlaista vaihtelua (sana edustaa suomen mutkikkaimpia taivutustyyppejä):



Äidinkielen opetus


Koulussa äännevaihteluita opetetaan korkeintaan implisiittisesti (piilevästi, epäsuorasti). Niiden tunteminen on kuitenkin tärkeää opettajalle, jotta hän suoriutuisi oppilaiden oma-aloitteisesti esittämistä kysymyksistä, kun ollaan tarkastelemassa sanojen taipumista.

Opettajan on hallittava myös erilaisten pääteainesten nimitykset, vaikkei hän niitä oppilailta vaatisikaan. Oppilaat oppivat käsitteet huomaamattaan, jos opettaja käyttää niitä oikein ja johdonmukaisesti.

© Internetix / Erkki Savolainen 1998