8.6 Iso ja pieni alkukirjain

Isolla kirjaimella aloitetaan suomessa aina virkkeen ensimmäinen sana sekä kaikki erisnimet. Muissa sanoissa on yleensä pieni alkukirjain. Jotta osaisi aloittaa erisnimen isolla alkukirjaimella, on tiedettävä, mitkä ovat erisnimiä ja mitkä yleisnimiä. (Ikola 1992; Iisa, Oittinen & Piehl 1995; Kielikello 1/1996.) (Ks. >>kielitoimiston nimitestiä.)

Mitkä ovat erisnimiä, mitkä yleisnimiä?

Selvissä erisnimissä on aina iso alkukirjain. Erisnimiä ovat henkilönnimet, paikannimet, taideteosten nimet, yritysten yms. nimet. Esim.

Jaakko Lehtonen, Marja-Liisa Virtanen-Mäkinen;
Savonlinna, Etelä-Suomi, Eduskuntatalo;
Kauniit ja rohkeat, Partek, Kansallisarkisto

Yleisnimiä ovat kielten nimet ja erisnimien johdokset, esim.

suomen kieli (mutta: Suomen kansa), latina;
suomalainen, savolaismurre (mutta: Savon murre);
amerikkalaisuus; platoninen, stahanovilaisuus

Yleisnimiä ovat myös vakiintuneet yhdyssanat, joiden alkuosana oleva erisnimi on menettänyt erikoisluonteensa, esim.

saksankuusi, ranskanleipä, karjalanpiirakka,
aataminomena, grönlanninvalas, jobinposti;
celsiusaste, dieselmoottori, vichyvesi

Yleisnimiä ovat kuukausien, viikonpäivien ja juhlien sekä historiallisten tapahtumien ja aikakausien nimet, esim.

helmikuu, tiistai, joulu, loppiainen, vappu, (mutta: Sylvesterin päivä);
nuijasota, talvisota, isoviha, uusi aika, keskiaika, renessanssi

Yleisnimiä ovat virastojen ja hallintoelinten nimet, samoin rakennusten nimet, jos ne eivät ole selviä erisnimiä. Esim.

eduskunta, opetusministeriö, rakennushallitus hovioikeus;
tuomiokirkko, kaupungintalo (mutta: Ateneum, Kansallisteatteri, Säätytalo;
samoin laitokset: Tilastokeskus, Valtionarkisto)

Sanaliitot ja yhdyssanat

Jos kirjan, taideteoksen tai laitoksen nimi sisältää kaksi tai useampia sanoja, aloitetaan yleensä vain ensimmäinen isolla kirjaimella, esim.

Vanha testamentti, Iso tietosanakirja,
Seitsemän veljestä, Sikstuksen madonna,
Tuonelan joutsen;
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Kuitenkin on useiden yhdistysten, laitosten, sanomalehtien yms. nimien kirjoittamisessa vakiintunut tapa aloittaa jokainen sana isolla kirjaimella, esim.

Suomen Kielen Seura, Turun Riento, Helsingin Sanomat
(huom. myös hallitsijoiden liikanimet: Kaarle Suuri, Juhana Maaton)

Maantieteellisten nimien jälkiosana oleva yleisnimi on pienikirjaiminen. Jos jälkiosa on erisnimi, on sen alkukirjain tietenkin iso. Esim.

Karjalan kannas, Atlantin valtameri,
Kuolan niemimaa;
Pienet Sundasaaret, Portugalin Guinea

Sellaisissa maantieteellisissä nimissä, joiden jälkiosana on erisnimi ja joiden osien välissä on yhdysmerkki, on alkuosakin isokirjaiminen, esim.

Etelä-Eurooppa, Keski-Amerikka, Pohjois-Suomi,
Varsinais-Suomi, Taka-Lappi, Iso-Britannia
Toisaalta: nyky-Suomi, puu-Käpylä, natsi-Saksa (eivät tarkoita eri aluetta kuin jälkiosa yksinään)

Kunnioituksen tai kohteliaisuuden osoittaminen

Isoa alkukirjainta voidaan käyttää myös kunnioituksen tai kohteliaisuuden osoituksena kirjeiden puhuttelusanoissa (esim. Te ja Sinä) ja kristittyjen Jumalaa yms. tarkoittavissa sanoissa, esim. Luoja, Herra, Vapahtaja, Pyhä Henki.

Virkkeen tai lainatun lauseen aloitus

Isoa alkukirjainta käytetään virkkeen alussa sekä kaksoispisteen jäljessä olevan lainatun lauseen alussa, esim.

Aleksis Kiven viimeiset sanat olivat: "Minä elän."

Jos kaksoispistettä seuraavat sanat eivät ole lainausta, alkukirjain on tavallisesti pieni, esim.

Milloin laiska työtä tekee: talvella ei tarkene, kesällä ei kerkiä.

Jos kaksoispiste viittaa kahteen tai useampaan seuraavaan virkkeeseen, on alkukirjain kuitenkin iso. Esim.

Hän tajusi kaiken hetkessä: Ikkuna oli jäänyt auki. Varas oli tullut sitä kautta.

Myös sentyyppiset vieraat aatelisnimet kuin von Born, af Enehjelm, de Gaulle aloitetaan isolla kirjaimella, jos ne ovat virkkeen alussa: Von Born jne.

Julkishallinnon nimien kirjoitus

Uusissa julkishallinnon nimien kirjoitusohjeissa suositetaan aikaisempaa laajempaa isolla alkukirjaimella kirjoittamista. Ylimpien valtionelinten kuten eduskunnan, tasavallan presidentin ja valtioneuvoston alaisten ministeriöiden samoin kuin oikeusistuinten ja poliisin keskuselinten nimet kirjoitetaan pienellä. Sen sijaan valtionhallinnon keskusvirastojen, hallitusten, laitosten ja keskusten nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. (Kielikello 1/1996; ks. >>kielitoimiston ohjeita.)

© Internetix / Erkki Savolainen 1998