8.5.3 Kaksoispiste, puolipiste, ajatusviiva, vinoviiva


Kaksoispiste


Kaksoispistettä käytetään johtolauseen perässä, jos johtolause on suoran esityksen edellä:

Joku kysyi: "Mikä hätänä?"
Vartija huusi: "Tuli on irti!" ja juoksi puhelimeen.
Lapsi sanoi: "Minulla on nälkä."

Kaksoispiste tulee myös sellaisen lauseen perään, jota seuraa omana lauseenaan selitys tai perustelu (eikä selittävän lauseen alussa ole esim. koska- tai sillä-sanaa):

Taas näytti valoisalta: työpaikka oli tiedossa.
Olimme päivän syömättä: ruokaa ei ollut.

Kaksoispistettä käytetään luetteloiden ja esimerkkien edellä, kun tekstissä on mainittu ilmaus, jota luettelo täsmentää (tässä sana neljä):

Evankelistoja on neljä: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes.

Kaksoispistettä ei käytetä, jos lauseen loppu ei ole täsmennys johonkin edeltävään ilmaukseen vaan lauseen välttämätön osa (vrt. edelliseen):

Neljä evankelistaa ovat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes.

Erityisesti tulee huomata, että kaksoispistettä seuraava täsmennys lopettaa virkkeen. Virkkeen sisäinen täsmennys erotetaan ajatusviivoilla tai pilkuilla:

Halvin yhdistelmä – kamera, nauhuri ja monitori – maksoi alle 10 000 mk.

Kaksoispistettä käytetään myös taivutettaessa numeroilmauksia ja lyhenteitä, esim.

13:lla - 'kolmellatoista'
5 %:iin - 'prosenttiin'
300 mk:sta - 'markasta'
mrd:iin - 'miljardiin'
USA:han - 'uu-äs-aahan'

Kaksoispisteen molemmin puolin tulee tyhjä lyönti, kun kaksoispistettä käytetään jakomerkkinä:

10 000 : 5 = 2 000

Kaksoispistettä käytetään myös osoittamassa suhdetta ja sarjan osanumeroa:

mittakaava 1:20 000
komiteanmietintö 1933:22


Puolipiste


Puolipistettä käytetään nykyään asiatekstissä varsin harvoin. Sitä ei pidä käyttää virheellisesti kaksoispisteen tilalla selittävässä tehtävässä (ks. edeltä). Puolipistettä käytetään seuraavissa kahdessa tapauksessa:

Puolipiste on pilkkua vahvempi, mutta pistettä heikompi erotusmerkki. Sillä erotetaan kahta virkkeen vertaista ilmausta, jotka kuuluvat läheisesti yhteen:

Tiistain vastainen yö oli kylmin; silloin oli –5,7 astetta pakkasta.
Monet runomitat tarvitsevat yksitavuisia sanoja; tätä osoittaa jo loppuheittoisten muotojen runsaus.

Puolipistettä käytetään myös luetelmissa ja laajoissa rinnastuksissa pilkkua vahvempana erotusmerkkinä. Esimerkiksi sanakirjat noudattavat tällaista käytäntöä:

baletti näyttämöllä musiikin säestyksellä esitettävä taidetanssi; sitä varten sävelletty musiikki; sitä esittävä tanssijaryhmä


Ajatusviiva


Ajatusviivana käytetään viivaa, joka on yhdysmerkkiä pitempi vaakaviiva (— tai –). Jos pitkän viivan tuottaminen on vaikeaa, ajatusviivan sijasta voidaan käyttää yhdysmerkkiä (-), jonka molemmin puolin on tyhjä väli. (Ks. >>kielitoimiston ohjeita.) Esimerkkejä rajakohtailmauksista:

15–19-vuotiaat (15 - 19-vuotiaat)
2–4 metrin pituinen (2 - 4 metrin pituinen)
1990–95 (1990 - 95)
1.4.–30.4.93 (1.4. - 30.4.93)

Lauseeseen liittyvä irrallinen huomautus erotetaan usein pilkkujen sijasta molemmin puolin ajatusviivalla. Tällöin ajatusviivan ympärille jätetään tyhjät välit:

Voimankäyttöön turvautuminen on yleinen – joskaan ei aina paras – vaihtoehto.
Tarkoituksena on – kuten aina politiikan tutkimuksessa – että analysoidaan vallankäyttöä.

Ajatusviivalla ilmaistaan myös, että ajatus jätetään kesken. Tällöin ajatusviivan molemmin puolin tulee väli:

Olisikohan se – ?

Kahdella ajatusviivalla osoitetaan, että lainauksesta on jätetty jotakin pois. Jos virkkeen loppu puuttuu, ajatusviivojen perään tulee piste. Esim.

Kokeilla valvotaan – – toiminnan asiallisuutta.
Vie sinä, minä vikisen – – .

Ajatusviivaa käytetään vuorosanoissa lainausmerkkien sijasta suoran esityksen merkkinä. Jos johtolause on suoran esityksen keskellä, ajatusviiva toistetaan. Esim.

– Hyvää päivää, tervehti vieras.
– Päivää, päivää! vastasi isäntä. – Mistä kaukaa sitä tullaan?

Luetelmissa ajatusviivaa käytetään osoittamaan uuden kohdan alkamista:

Matkatavaroina kuljetetaan mm.
– sairaiden kanto- ja pyörätuoleja
– lastenvaunuja
– polkupyöriä ja yksi-istuimisia moottoripyöriä.

Ajatusviivaa (ja konekirjoituksessa yhdysmerkkiä) käytetään myös miinusmerkkinä. Laskutoimituksissa sen molemmin puolin on sanaväli. Kun merkki liittyy arvosanaan tai osoittaa negatiivista lukua, se on kiinni numerossa. Esim.

5 – 2 = 3 ~ (5 - 2 = 3)
arvosana 8– ~ (arvosana 8-)
–8 °C ~ (-8 °C)


Vinoviiva


Vinoviivan käyttöä tavallisessa juoksevassa tekstissä ei suositella. Vinoviivan päätehtävä on ilmaista vaihtoehtoja erityisesti lomaketeksteissä:

avioliitossa/avoliitossa/naimaton/leski

Yleensä vaihtoehdoiksi esitetyt sanat kirjoitetaan vinoviivaan suoraan kiinni. Jos viivan oikealla puolella on useampia sanoja, tulee viivan molemmin puolin tyhjä lyönti. Esim.

työsuhdeauto/asunto
vesiylioikeus / korkein hallinto-oikeus

Tavallisessa tekstissä ei pitäisi käyttää sellaisia ilmauksia kuin ja/tai. Ilmaus "A ja/tai B" voidaan korvata ilmauksella A tai B tai molemmat.

Vasemmalle kallistuvaa vinoviivaa eli kenoviivaa käytetään tietotekniikassa esimerkiksi eräissä käyttöjärjestelmissä hakemistojen, alihakemistojen ja tiedostojen välillä ns. polkumerkinnöissä, esim.

C:\windows\asym\filters

© Internetix / Erkki Savolainen 1998