8.5.1 Piste, kysymysmerkki, huutomerkki

Piste toteamusvirkkeen lopussa

Pistettä käytetään toteamuksen sisältävän virkkeen lopussa. Tekstinkäsittelyssä loppupisteen jälkeen tulee yksi välilyönti. Jos virke loppuu pisteelliseen lyhenteeseen, sen perään ei tule toista pistettä:

Kurssilla käsitellään lyhenteitä, välimerkkejä jne.
Vrt. Kurssilla käsitellään oikeinkirjoitusta (lyhenteitä, välimerkkejä jne.).

Piste kirjallisen esityksen jaottelussa

Kirjallisen esityksen jaottelussa pistettä käytetään alalukujen numeroiden välissä mutta ei viimeisen numeron perässä (alaotsikot aloitetaan usein edeltävän pääotsikon alkukirjaimen kohdalta):

Piste kuvioiden ja taulukoiden nimissä

Otsikoiden ja muiden irrallisten ilmausten lopussa pistettä ei käytetä. Sen sijaan kuvatekstien ja taulukoiden nimien loppuun piste tulee. Esim.

Kuvio 1. Koulun opettajien ikäjakauma.
Taulukko 1. Virikkeiden vaikutus eri ikäkausina.

Piste luetelman lopussa

Tekstiin kuuluvan luetelman viimeisen kohdan jälkeen tulee piste, esim. (Esko Koivusalon määritelmää mukaillen)

Yleiskieli on kieliyhteisön yhteinen kielimuoto, joka
– on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista
– käyttää yleisesti tunnettua sanastoa
– on virkerakenteeltaan yksinkertaista.

Piste lyhenteissä, järjestysluvuissa, kellonajoissa

Pistettä käytetään osoittamaan lopun puuttumista lyhenteissä, jotka eivät sisällä sanan loppua:

mm. - 'muun muassa'
ns. - 'niin sanottu'
esim. - 'esimerkiksi, esimerkki, esimerkkejä'
J. K. Paasikivi

Pistettä käytetään myös järjestysluvun perässä erotukseksi perusluvusta:

8. luokka
4. § (lakiteksissä kuitenkin pisteettömänä: 4 §)
joulukuun 6. päivänä
6.12.1993–6.1.1994

Kellonajan ja suoritusajan ilmauksissa pisteellä erotetaan toisistaan tunnit, minuutit ja sekunnit; pilkulla erotetaan sekunnit desimaaleistaan:

kello 13.30
1.20.15 - '1 tunti 20 minuuttia 15 sekuntia'
2.35,5 - '2 minuuttia 35 sekuntia 5 kymmenesosasekuntia'

Kysymysmerkki kysymysvirkkeen lopussa

Kysymysmerkki päättää suoran kysymysvirkkeen, ja se merkitään lainausmerkkien sisään:

"Onko meillä siihen varaa?" kysyi puhuja.

Epäsuoran kysymyslauseen perään kysymysmerkkiä ei tule:

Kysyä sopii, onko meillä siihen varaa.

Kysymysvirke voi olla myös retorinen kysymys, johon kirjoittaja vastaa myöhemmin tekstissä:

Miten nämä muutokset vaikuttavat laitoksemme toimintaan? Ensinnäkin – –.

Huutomerkki

Huutomerkkiä käytetään sellaisen virkkeen lopussa, joka sisältää painokkaan – tavallisesti lyhyen – käskyn, kehotuksen, huudahduksen tai toivomuksen. Esim.

Olkaa hiljaa!
Voi, miten kaunista täällä on!
Onnellista uutta vuotta!

Jos käskymuotoinen virke on sävyltään ystävällisen kehottava, sen lopussa käytetään pistettä, esim.

Tulkaa meille saunomaan ensi viikonloppuna.

Sulkeissa olevalla huutomerkillä kiinnitetään huomiota edelliseen sanaan, esim.

Sain koko paketin alle 10 000 (!) markalla.

© Internetix / Erkki Savolainen 1998