|
|
8.4 Lyhenteet
Lyhennettyjä sanoja, kirjainyhdistelmiä, numeroita ja muita merkkejä, joita käytetään sanojen sijasta, esiintyy asiateksteissä, erikoisalojen kielessä ja lehtikielessä yhä enemmän. Tuntemattomat lyhenteet häiritsevät lukijaa. Lukeminen on vaikeaa myös silloin, jos lyhenteitä on kovin tiheässä. Kirjoittajan kannattaa pohtia, säästyykö lyhentämisessä mitään, jos samalla viesti hämärtyy. Jos lyhenteitä käytetään, lyhentämisen on tuotettava olennaista tilan säästöä ja tuloksen on oltava yksitulkintainen. (Kielikello 4/1995; Iisa, Oittinen & Piehl 1995.) (Ks. kielitoimiston lyhenneluetteloa sekä EU-lyhenteitä.)
Lyhenteet ja tyyli
Lyhenteitä ei käytetä virallisessa, kohteliaassa eikä tyyliltään juhlallisessa tekstissä. Lakien ja asetusten kielessä lyhenteitä ei ole, ei myöskään Raamatun kielessä eikä kaunokirjallisuudessa. On myös kohteliaampaa käyttää koko nimeä kuin sen lyhennettä. Oppiarvoista on käytössä kaksi erilaista lyhennetyyppiä, esim. kasvatust. kand. ja KK. Näistä edellinen on kohteliaampi.
Kannattaa välttää myös sellaisia paperityylisiä lyhenteitä kuten ao. 'asianomainen', em. 'edellä mainittu', ko. 'kyseessä oleva', po. 'puheena oleva', vm. 'viimeksi mainittu'. Niiden asemesta voi joskus käyttää sanaa kyseinen tai pronomineja tämä, tuo, nuo.
Tavallisessa asiatekstissä voi käyttää vain kaikkein yleisimpiä lyhenteitä kuten jne., ym., tms. Tunnettuja mittayksiköiden lyhenteitä, m, kg, mk jne., voi käyttää aina, kun edellä on numeroin ilmaistu mittaluku. Muu kuin yleisesti tunnettu lyhenne on selitettävä, kun se esiintyy ensimmäisen kerran tekstissä, esim. lihassähkötutkimus eli elektromyografia (jäljempänä EMG).
Jos on välttämätöntä lyhentää, noudatetaan seuraavia periaatteita.
Loppulyhenteet
Yleensä sanaa lyhennetään jättämällä lopusta pois niin paljon kuin ymmärrettävyys sallii. Sana katkaistaan tavua alkavan konsonantin perästä; lopussa on piste. Esim.
s. - 'sivu(t), sivu(i)lla'
ed. - 'edellinen'
harv. - 'harvoin, harvinainen'
Sanaliittojen loppulyhenteissä jätetään sanojen väliin välilyönti, yhdyssanan lyhenteen osat kirjoitetaan yhteen, esim.
fil. maist. - 'filosofian maisteri'
kotim. - 'kotimainen'
toim.joht. - 'toimitusjohtaja'
Koostelyhenteet
Koostelyhenteissä mukaan otetaan sanan alkukirjain ja tunnistamiseen tarvittava määrä kirjaimia sanan keskeltä, esim.
ks.- 'katso'
lk. - 'luokka'
vrt. - 'vertaa'
Lyhenteeseen voidaan ottaa myös yhdyssanan osien tai sanaliiton osien alkukirjaimet, esim.
SPR - 'Suomen Punainen Risti'
brt - 'bruttorekisteritonni'
jne. - 'ja niin edelleen'
jKr. - 'jälkeen Kristuksen syntymän'
em. - 'edellä mainittu'
Sisälyhenteet
Sanoja lyhennetään myös jättämällä pois kirjaimia niiden keskeltä. Sanan alku ja loppu muodostavat siis lyhenteen, esim.
klo - 'kello'
tmi - 'toiminimi'
krs - 'kerros'
Hki - 'Helsinki'
nro - 'numero' (aiemmin myös n:o)
Lyhennesanat
Osa lyhenteistä voidaan lukea sanana. Joukossa on vanhoja lyhenteitä kuten heteka ('Helsingin Teräskaluste'), arava ('asuntorakennustuotannon edistäminen ja tukeminen valtion varoin') ja Valpo ('valtiollinen poliisi'), mutta uusia syntyy jatkuvasti, esim.
luomu - 'luonnonmukainen'
Mela - 'Maatalousyrittäjäin eläkelaitos'
OKO - 'Osuuspankkien keskuspankki Oy'
tupo - 'tulopolitiikka'
Lyhennesanoista voi kehittyä nimi tai sana, jonka alkuperää ei yleisesti tiedä. Tällaisia ovat esim. Valmet ('Valtion metallitehtaat') ja ula ('ultralyhyet aallot').
Isokirjainlyhenteet
Isokirjainlyhenteet luetaan yleensä kirjain kirjaimelta. Niitä on useita ryhmiä. Esim.
- Kansainvälisten yritysten ja järjestöjen nimet, esim.
WHO - 'World Health Organization'
IMF - 'International Monetary Fund'
WTO - 'World Trade Organization'
- Yritysten, järjestöjen, virastojen ja laitosten nimet, esim.
SPY - 'Savonlinnan puhelinyhdistys'
KKO - 'korkein oikeus'
MTTK - 'Maatalouden tutkimuskeskus'
YK - 'Yhdistyneet kansakunnat'
EU - 'Euroopan unioni'
- Yleisnimien kirjaimittain luettavat lyhenteet, esim.
MM - 'maailmanmestaruus'
MS - 'multippeliskleroosi'
CD-ROM - 'compact disc read only memory'
Uusina tällaiset lyhenteet kirjoitetaan yleensä isoin kirjaimin, mutta yleistyttyään ne tavallisesti muuttuvat pienikirjaimisiksi, esim. atk, tv, ay-liike, e-pilleri, lvi-työt, pk-yritys.
Pisteettömät lyhenteet
Piste on lopusta lyhentämisen merkki pienikirjaimisissa lyhenteissä. Pisteettömiä lyhenteitä ovat seuraavat tyypit:
- Mittayksiköiden lyhenteet ja tunnukset, esim.
m, mm, t, vrk, rkl (ruokalusikallinen)
A (ampeeri), Nm (newtonmetri)
- Sisälyhenteet (sanan loppukirjain on mukana), esim.
klo, rva, Uki (Uusikaupunki)
- Isokirjaimiset ja isokirjaimisista pienikirjaimisiksi muuttuneet koostelyhenteet sekä lyhennesanat, esim.
EU, MM, EKG (elektrokardiogrammi)
atk, ay, tv; ecu, Unifil, ula
SI-järjestelmän lyhenteet
Mittayksiköistä käytetään myös kansainvälisiä SI-järjestelmän lyhenteitä (ransk. Système International d'Unités 'kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä'). Eräät niistä ovat samoja kuin suomenkieliset lyhenteet, esim. m, km, g, s. Seuraavassa on rinnan kansainvälinen ja omakielinen lyhenne:
v 'vuosi, vuotta' - a (lat. annus)
pv 'päivä(ä)' - d (lat. dies)
t 'tunti(a)' - h (lat. hora)
Yleiskielessä on paras käyttää suomalaisia mittayksiköitä. SI-järjestelmän yksiköt sopivat erikoisalojen sisäisiin teksteihin.
Lyhenteiden taivutus
Lyhenne vastaa tavallisesti täydellisen sanan nominatiivia (kuitenkin v. 'vuonna, vuosina', s. 'sivu(t), sivu(i)lla'). Jos lyhenteen sijamuoto selviää seuraavasta sanasta, ei sijapäätettä tarvita, esim.
ed. vuonna - 'edellisenä vuonna'
seur. kerralla - 'seuraavalla kerralla'
Perusmuodossa olevan lukusanan jälkeinen mittayksikön lyhenne luetaan partitiivina, mutta päätettä ei merkitä näkyviin, esim.
3 mk - 'kolme markkaa'
500 g - 'viisisataa grammaa'
Muuten lyhennettä on aina taivutettava lauserakenteen vaatimusten mukaan, esim.
3 mk:lla
500 g:n painoinen
ennen v:ta 1995
Pitkä vokaali merkitään kokonaan, vaikka vain jälkimmäinen vokaalimerkki on sijapäätettä, esim.
500 g:aan (gramma/an)
Myös lukusanan yhteydessä oleva partitiivi on merkittävä, jos lukusanakin on partitiivissa, esim.
kustannus ei ylitä 500 mk:aa (viit/tä/sataa markka/a)
Sijapääte merkitään lyhenteeseen kaksoispisteen välityksellä; myös monikkous osoitetaan, esim.
m:nä - 'metrinä'
m:einä - 'metreinä'
m:jä - 'metrejä'
Lyhennesanoihin ja sisälyhenteisiin sijapääte liitetään ilman kaksoispistettä, esim.
Akavalle, Gattia, OKOon
nrossa - 'numerossa'
Hkiin - 'Helsinkiin'
khroja - 'kirkkoherroja'
Koostelyhenteisiin voi päätteen liittää sen mukaan, miten kirjoittaja on ajatellut lyhenteen luettavaksi, esim.
VTT:een - 'Valtion teknilliseen tutkimuskeskukseen'
VTT:hen - 'Vee-tee-teehen'
© Internetix / Erkki Savolainen 1998
|
|