8.3 Numeroilmaukset


Kirjoitetun tekstin merkintätavat perustuvat sopimuksiin. Sopimukset koskevat kirjaimia ja numeroita samoin kuin erilaisia apumerkkejä: välimerkkejä, välejä jne. Merkintätavat ovat tekstin oikean tulkinnan kannalta tärkeitä. Ohjeita numeroiden ja merkkien käytöstä kirjoitetussa kielessä on suomen kieliopeissa ja -oppaissa. Merkintätapojen yhtenäisyyteen on pyritty lisäksi standardien avulla. Standardi on tarkoitettu suositukseksi. Se ei ole tiukka määräys, jota aina tulisi noudattaa. Tavoitteena on kuitenkin yhdenmukaistaa kirjoitustapoja erityisesti yleiskielessä. (Kielikello 3/1996.)


Kirjaimin ja numeroin kirjoittaminen


Tavallisessa yleiskielisessä tekstissä lukusanat 1–10 merkitään yleensä kirjaimin. Jos tekstissä on paljon lukuja tai suuria ja pieniä lukuja lähekkäin, kaikki luvut kirjoitetaan hahmotuksen helpottamiseksi numeroin. Esim.

Matka kestää kahdeksan päivää.
Matkalla oli 28 naista ja 3 miestä.

Matemaattisessa ja tilastollisessa esityksessä luvut kirjoitetaan numeroin, samoin mittayksiköiden lyhenteiden ja tunnusten yhteydessä; esim.

Laatikoiden korkeus on 2 m, leveys 3 m ja pituus 5 m (ei: kaksi m, kolme m ja viisi m).
Hinta jäi 5 mk:aan (ei: viiteen mk:aan).
Pöytäkirjan 5. § (ei: viides §).
Vahvuus on 3 % (ei: kolme %).

Tasaluvut sata, tuhat, miljoona, miljardi kirjoitetaan tavallisesti kirjaimin, ellei ole kysymys täsmällisestä lukumäärästä. Esim.

Kysely jaettiin noin tuhanteen talouteen.
Kyselyn vastaajiksi valittiin 1000 perhettä.


Lukujen jaksotus


Nelinumeroiset ja sitä suuremmat luvut jaksotetaan tavallisesti kolmen numeron ryhmiin lopusta päin. Jos on vaarana, että tyhjä väli täytetään numerolla (esim. sekeissä ja vekseleissä), numerot voidaan erottaa pisteellä. Esim.

4 000 mk 4.000 mk
6 523 000 mk 6.523.000 mk

Kirjaimin kirjoitettaessa luku jaetaan sanoiksi samoista kohdista kuin numeroinkin kirjoitettaessa. Suuret pyöreät luvut voidaan kirjoittaa eri sanoiksikin:

6 523 438 mk = kuusimiljoonaa viisisataakaksikymmentäkolmetuhatta neljäsataakolmekymmentäkahdeksan markkaa
6 000 000 mk = kuusi miljoonaa markkaa


Lukujen erottaminen


Numeroin kirjoitettuja lukuja ei pidä kirjoittaa peräkkäin, ellei niitä ole luettelomaisesti rinnastettu toisiinsa välimerkillä (esim. 2 000, 2 500, 3 200):

Tuotto vuonna 1994 oli 750 000 mk.
(Ei: Tuotto oli vuonna 1994 750 000 mk.)

Luku erotetaan välilyönnillä yksiköstä ja sen lyhenteestä. Jos luku ja sen yksikön lyhenne eivät mahdu samaan riviin, kirjoitetaan yksikkö lyhentämättömänä seuraavan rivin alkuun:

8 metriä, 20 mk, 18 %
Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 1 723 800
markkaa.


Virkkeen aloittaminen numeroilmauksella


Asiatekstissä virke voidaan aloittaa numerolla tekstin niin vaatiessa:

1968 oli Euroopan hullu vuosi.
2 tuntia 38 minuuttia myöhemmin – – .
(ei: Kaksi tuntia 38 minuuttia myöhemmin – – .)


Luvun sijamuodon osoittaminen


Kun numeroin merkityn perusluvun perään kirjoitetaan sijapääte, se saadaan luvun viimeisestä taipuvasta osasta. Pitkä vokaali merkitään kuitenkin kokonaan, vaikka sijapäätteeseen kuuluukin vain viimeinen vokaali. Luvuissa 11–19 taipuu vain alkuosa, ja sijapääte merkitään sen perusteella (esim. neljä/n/toista):

2:n 5:n 20:n 100:n 14:n
2:ta 5:tä 20:tä 100:aa 14:ää
2:ssa 5:ssä 20:ssä 100:ssa 14:ssä
2:een 5:een 20:een 100:aan 14:ään

Yksinäiseen lukuun on aina merkittävä lauserakenteen vaatima sijapääte (huom. kaksoispiste):

Työntekijöiden lukumäärä nousi 23:een.
Määrä vaihtelee 11:stä 14:ään.
Tapaamme Liisankatu 16:ssa.
Tilaisuus kesti kello 18:aan.

Tavallisesti numeroilmaus on sanaliitto, johon lukusanan lisäksi kuuluu toinen sana, lyhenne tai tunnus. Perusmuotoisessa numeroilmauksessa lukusana on nominatiivissa, toinen jäsen partitiivissa:

23 miestä (= kaksikymmentäkolme miestä)
30 km (= kolmekymmentä kilometriä)
5 % (= viisi prosenttia)

Jos numeroilmauksen lukusanajäsen on taivutusmuodossa, ei päätettä merkitä, koska taivutus ilmenee sanaliiton toisesta jäsenestä:

23 miehellä (= kahdellakymmenelläkolmella miehellä)
14 tunnissa (= neljässätoista tunnissa)
8 markasta (= kahdeksasta markasta)

Pääte on kuitenkin merkittävä myös lukuun seuraavissa kahdessa tapauksessa:

- jos luku ja siihen liittyvä sana joutuvat erilleen:
23:lla tämän ryhmän miehellä
14:ssä 45 minuutin mittaisessa jaksossa

- jos sekä luku että siihen liittyvä sana ovat partitiivissa, jotta ilmaus erottuisi niistä tapauksista, joissa luku on nominatiivissa:
Jos lasku on 200:aa markkaa suurempi – – .
(Vrt. Jos lasku on 200 markkaa suurempi – – .)
23:a miestä (= kahtakymmentäkolme/a miestä)
14:ää tuntia (= nelj/ää/toista tuntia)

Jos lukusana on taivutusmuodossa ja sitä seuraa sen kanssa yhteen kuuluva mittayksikön lyhenne tai tunnus, pääte merkitään aina lyhenteen tai tunnuksen perään:

8 mk:sta (= kahdeksa/sta marka/sta)
20 km:iin (= kahteenkymmen/een kilometr/iin)
30 %:a (= kolme/a/kymmentä prosentti/a)


Rajakohtailmaukset


Rajakohtailmauksiksi (ääripääilmauksiksi) nimitetään sellaisia ilmauksia, joissa kaksi ääriarvoa on yhdistetty ajatusviivan eli pitkän viivan avulla. Jos pitkän viivan tuottaminen teksturilla on hankalaa, sen voi korvata yhdysmerkillä (lyhyellä viivalla), jonka molemmin puolin tulee välilyönti. Esimerkkejä:

3–4 m:n pituinen (3 - 4 m:n pituinen)
1985–87 (1985 - 87)
1.4.–30.4.98 (1.4. - 30.4.98)

Kuten näkyy, suomenkielisessä tekstissä on järjestysluvuissa piste myös ajatusviivan edellä.

Jos rajakohtailmauksen rajakohdat muodostavat seuraavan sanan kanssa yhdyssanan, tarvitaan sekä ajatusviiva että yhdysmerkki (huomaa välit):

3–6-vuotiaat (3 - 6-vuotiaat)
1970–1980-luvulla (1970 - 1980-luvulla)
2–1-lopputulos (2 - 1-lopputulos)

Myös kirjaimin kirjoitettujen lukujen väliin tulee ajatusviiva, elleivät luvut ole pieniä ja peräkkäisiä, esim.

Kurssille tulee kymmenen–viisitoista osanottajaa.
Kyselyyn tuli vain neljä viisi vastausta.

Rajakohtailmausta on monesti vaikea lukea luontevasti, varsinkin jos se on pääsanan edellä. Luettavissa oleva muoto löytyy usein sanajärjestystä muuttamalla, esim.

"3.–6. luokissa", "8.–10. pykälässä"
Par. luokissa 3–6, pykälissä 8–10

Ajatusviivan käyttö kertoo nimenomaan, että kysymys on välistä, johon jokin sijoittuu tai jossa se vaihtelee. Siksi ilmaukset "välillä" tms. ovat tarpeettomia:

"Osuus vaihtelee välillä 12–15 prosenttia."
Par. Osuus on 12–15 prosenttia.
"Näyttely on avoinna 15.6.–31.7. välisenä aikana."
Par. Näyttely on avoinna 15.6.–31.7.


Järjestysluvut


Tavallisimmin järjestyslukua osoitetaan pisteellä. Silloin järjestysluku liittyy johonkin toiseen sanaan. Kun luku esiintyy yksinään, käytetään järjestysluvun tunnusta. Esim.

1000. asiakas saa sadan markan ostokortin.
Tiina Mäkinen oli kilpailussa 27:s.

Yksinäistä järjestyslukua on taivutettava lauserakenteen vaatimissa sijoissa, esim.

Hanke on kiireysjärjestyksessä 13:ntena.
Yritys on alallaan 18:nneksi suurin (ei: 18. suurin).
Tutkimukseen valittiin joka 80:s.

Järjestysluvun taivutusmuotoihin on siis liitettävä kaksoispisteen jälkeen ensin järjestysluvun johdin ja sitten vasta sijapääte:

5:s (= viide/s)
5:ttä (= viide/ttä)
5:nnessä (= viide/nnessä)
5:nsiin (= viide/nsiin)
11:s (= yhde/s/toista)
11:ttä (= yhde/ttä/toista)
11:nnessä (= yhde/nnessä/toista)
11:nteen (= yhde/nteen/toista)

Roomalainen numero järjestysluvun merkkinä on nykyään harvinainen. Se esiintyy lähinnä hallitsijoiden nimissä ja joskus kongressien tms. järjestysnumerona. Esim.

Kaarle XVI Kustaa
XXVII Nordic Congress of Dermatology


Harjoitustehtäviä


Merkitse kursivoidut kohdat numeroilmauksilla ja lyhenteillä.

1) kymmenentuhannen metrin juoksu
2) kahden senttimetrin paksuinen
3) vuonna 1996
4) vuoteen 1996 saakka
5) ennen vuotta 1996
6) ennen vuosia 1994 - 96
7) viisikymmentä prosenttia palkasta
8) viidenkymmenen prosentin korotus
9) tutkituista kolmellakymmenellä prosentilla
10) eläke jää kuuteenkymmeneen prosenttiin palkasta
11) määrä on kaksikymmentä prosenttia
12) esitetään kahtakymmentä prosenttia
13) summa on yli sata markkaa
14) korvataan sataa markkaa suuremmat summat
15) lämpötila oli kaksikymmentäviisi astetta
16) nousi lähelle kahtakymmentäviittä astetta
17) nousi kahteenkymmeneenviiteen asteeseen
18) tapaamme kello viisitoista
19) kello viidentoista tienoilla
20) onnistui kymmenennellä minuutilla tasoittamaan
21) neljän
22) neljää
23) neljässä
24) neljään
25) neljännen
26) neljättä
27) neljännessä
28) neljänteen
29) kahdentoista
30) kahtatoista
31) kahdessatoista
32) kahteentoista
33) kahdennentoista
34) kahdettatoista
35) kahdennessatoista
36) kahdenteentoista
37) Kustaa Kolmannen
38) Kustaa Kolmatta
39) Kustaa Kolmannelle
40) Kustaa Kolmanteen
41) viisisataa metriä pitempi matka
42) viittäsataa metriä pitempi matka
43) viittäsataa metriä pitempi matka
44) kaksisataaviisikymmentä lajia tuhoutuu
45) kahtasataaviittäkymmentä lajia uhkaa tuho
46) lukumäärä oli neljätoistatuhatta
47) kohosi neljääntoistatuhanteen
48) aika päättyy kahdeksantenatoista maaliskuuta
49) jatketaan kahdeksanteentoista maaliskuuta asti
50) luokilla kuusi yhdeksän (kuudesta yhdeksään)
51) tietoja on sivuilla sataneljä sataseitsemän
52) tapahtui vuosina yhdeksänsataa yhdeksänsataaviisi
53) maksaa kaksitoista viisitoista markkaa kilolta
54) nousi kahdestatoista viiteentoista markkaan kilolta
55) oli viidentoista kahdenkymmenenviiden metrin päässä
56) on avoinna kahdeksannesta viidenteentoista maaliskuuta
57) viisitoistavuotias
58) viisitoista vuotta vanha
59) tuhatyhdeksänsataakuusikymmentäluku
60) Saab Yhdeksänsataa -merkkinen
61) kymmenen - kaksitoistavuotiaat

© Internetix / Erkki Savolainen 1998