7.3 Muotisanat

Kielenhuoltajat luonnehtivat joitakin tiettynä aikana suosiossa olevia ilmauksia muotisanoiksi. Tähän sisältyy samalla kritiikkiä. Sana on kartettava, koska se on muoti-ilmaus. Kielen yleisiä, ajattomia ilmauksia ei kuitenkaan sanota muotisanoiksi, vaikka ne esiintyisivät taajaan. Miksi sitten muodikas, suosittu kieli olisi kartettavaa? Muotisanoja käytetään yleensä useassa eri merkityksessä. Monimerkityksisyys aiheuttaa tulkintavaikeuksia: lukijan on pystyttävä lauseympäristön perusteella päättelemään, mitä sana milloinkin tarkoittaa. Työläästi tulkittava sana ei ole tehokas ilmaisuväline. (Huhtala 1989; Iisa, Oittinen & Piehl 1995.)

Miten muoti syntyy?

Usein jokin ilmaus tulee muotiin yhden tarpeeksi vaikutusvaltaisen kielenkäyttäjän vaikutuksesta. Esimerkiksi aikanaan muodissa ollut sana jämäkkä on peräisin presidentti Kekkosen kotimurteesta. Kun presidentti Koivisto vertasi 1984 toimittajia sopuleihin, sana levisi heti laajaan käyttöön tässä merkityksessä. Myös suositut kirjailijat ovat kielellisiä vaikuttajia. Väinö Linnan tuotannosta ovat tuttuja esim. sanat purnata, jermu, hulvaton, koheltaa, teloa; Kalle Päätalolta luppoaika, maalikylä, tekoseutu; Aapelilta aikamiespoika, Veikko Huoviselta lullukkaväki; Tove Janssonin muumikirjoista on levinnyt yleiseen käyttöön ötökkä.

Merkittävä vaikuttajaryhmä ovat myös liike-elämän markkinoijat. Lähi- ja turva-alkuiset sanat ovat yleistyneet paljolti mainonnan luomien myönteisten mielikuvien ansiosta, esim. lähikauppa, lähiravintola, lähikasvattaja, lähipoliisi, lähiradio; turvaistuin, turvakori, turvakoti, turvapuhelin, turvaseksi.

Tahallinen epämääräisyys

Monia muotisanoja käytetään myös silloin, kun asia – yleensä epämieluisa – halutaan sanoa epätäsmällisesti. Seuraavassa on ilmeisesti kyse työntekijöiden irtisanomisista:

"Niukkojen resurssien aikana joudutaan näihin haasteisiin etsimään uusia vastauksia."

Seuraavassa on esimerkki näennäisesti tarkasta määritelmästä, joka ei kuitenkaan herätä lukijassa mitään havainnollisia mielikuvia:

"Oppimiskeskus on mielikuva. Se on visio pedagogisista, toiminnallisista ja havainnollisista ratkaisuista, joilla pyritään uudistamaan opiskelutapoja ja luomaan uusi oppilaistoskulttuuri."

Tilastojen ja kaavioiden malli

Teksteihin liittyy nykyisin usein erilaisia taulukoita ja kaavioita, joiden malli helposti siirtyy kieleen. Kirjoittaja kuvailee esimerkiksi sitä, miltä käyrä näyttää, tai sitä, mitä sektoreita tai alueita on ympyränmallisessa graafisessa kuviossa. Tekstin pitäisi kuitenkin kertoa asioista, ei luvuista.

Tilastojen ja kaavioiden malli näkyy usein verbin valinnassa. Tavallisia tällaisia kuvailevia verbejä ovat aleta, kasvaa, nousta ja laskea. Näiden sijasta voi käyttää verbejä vähetä, pienetä ja lisääntyä, suureta, jotka puhuvat asian muutoksesta eivätkä kuvaile käyrän mutkia. Esimerkkejä:

"Alkoholin kulutus laski (par. väheni) viime vuonna 0,3 prosenttiyksikköä."
"Työkykynne ei ole alentunut (par. heikentynyt) lain edellyttämässä määrin."

Graafisten kuvioiden malli näkyy kielessä esimerkiksi seuraavina sanoina: alue, segmentti, sektori, taso.

Ohjeita sananvalintaan

Ole täsmällinen ja tarkka:
- karsi turhaa sanastoa
- suosi mutkattomuutta ja yksinkertaisuutta
- vältä muoti-ilmauksia ja keikarointia.

Suosi termejä, jotka ovat
- rakenteeltaan yksinkertaisia
- merkitykseltään yksiselitteisiä ja neutraaleja
- käytöltään vaivattomia.

Vältä turhia oppisanoja aina kun
- kirjoitat suurelle yleisölle
- sana tuntuu teennäiseltä
- tarjolla on sopiva yleiskielen sana.

(Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997.)

© Internetix / Erkki Savolainen 1998