|
|
7.1 Sanaston uudistuminen
Valtaosa uusista sanoista on yhdyssanoja ja johdoksia. Uusia, itsenäisiä perussanoja ei juuri enää synny. Muista kielistä kyllä omaksutaan jatkuvasti lainasanoja. (Haarala 1989; Häkkinen 1994.)
Perussanat
Nykysuomen keskeisimmistä sanavartaloista on noin puolet (49 %) omaperäisiä, 46 % lainoja ja loput 5 % alkuperältään kiistanalaisia. Ikivanhoja, omaperäisiä perussanoja ovat esim. hiiri, huuli, iho, ilma, isä, jalka, joki, jälki, kala, kivi, koira, kuu, kuusi, kylä, kynsi, käsi, maa, ovi, pata, pilvi, poika, polvi, poski, puna, puu, pää, silmä, sydän, syksy, syli, talvi, tuli, uusi, veri, vesi, vuosi, väki, yö, ääni; antaa, avata, elää, juoda, kantaa, kulua, kuolla, kuulla, laskea, lyödä, lähteä, löytää, mennä, myydä, nähdä, olla, palaa, panna, pelätä, pitää, seisoa, soida, syödä, tehdä, tuntea, uida, vetää, viedä.
Eniten lainoja on saatu germaanisista kielistä. Runsaasti on myös yleiseurooppalaisia sanavartaloita, jotka suomeen ovat tulleet lähinnä ruotsin kautta. Vanhoja germaanisia lainasanoja ovat esim. apu, armo, etsiä, hakea, halata, hallita, hauta, helppo, huomata, hätä, ja, jo, joukko, juhla, kaivata, kallio, kana, kansa, katsoa, kaunis, kauppa, kello, kulta, kuningas, kunnia, kuva, kärsiä, käydä, köyhä, laina, laittaa, laiva, lammas, leikata, leipä, levätä, mainita, markka, mitata, muoto, nauttia, neula, nopea, otsa, paha, paikka, peittää, pelto, pieni, pöytä, raha, ranta, rikas, rinta, rohkea, ruoka, ruveta, ruumis, sairas, sakko, sallia, sama, suuri, tavata, tuomita, tupa, vaate, vahinko, valta, verkko, viikko, viisas, väsyä, äiti.
Selviä ruotsalaisia lainoja ovat mm. herra, katu, kaupunki, laki, leikki, lääkäri, maalata, merkki, naapuri, paperi, peili, portti, sali, sielu, synti, tasku, taulu, teltta, tunti, tuoli, vaara, vanki, väri sekä viikonpäivien nimet maanantai, tiistai, torstai, perjantai, lauantai, sunnuntai.
Yleiseurooppalaisia sanoja ovat mm. filosofia, historia, keisari, kristi(llinen), mestari, minuutti, pastori, teksti. – Keskeisiä balttilaislainoja ovat mm. hammas, harja, harmaa, heinä, hirvi, huone, järvi, kaikki, kappale, kerta, kestää, lahti, meri, metsä, seinä, seura, tarha, tuhat, tyhjä, tytär, villa, virka, virta, vuoro. – Venäläisperäisiä tai venäjän kautta saatuja ovat esim. määrä, pappi, raamattu, risti, tavara, tuska, vapaa.
1800-luvun sanaseppiä
1800-luvulla suomen kieleen ilmestyi tuhansia uusia omaperäisiä sanoja, mutta melkein aina näillä oli yhteys entiseen sanastoon. Osa sanoista saatiin murteista joko alkuperäisessä tai muunnetussa merkityksessä. Monet muodostettiin kielen vanhoista aineksista yhdistelemällä näitä uudella tavalla. Johtamalla saatuja kansainvälisten kulttuurikäsitteiden suomenkielisiä vastineita ovat esim. tiede, taide, hyve, pahe; valtio, puolue; sivistys, runous; aistin, elin. Samaan tarkoitukseen saattoi olla ehdolla useitakin samantapaisia johdoksia. Esim. nelikko, neljäkkö, neljäkäs ja nelju olivat pyrkimässä neliön merkitystehtävään.
Poikkeuksellisia uudismuodosteita olivat Julius Krohnin (1835–1888) esittämät, jakamattoman perussanan kaltaiset happi, typpi, mutta nämäkin pohjautuvat vanhaan sanastoon: happi liittyy hapan-sanaan, ja typpi on johdettu murteellisesta typehtyä 'tukehtua' -verbistä.
Sana sähkö on keksijänsä Samuel Roosin (1792–1876) mukaan sepitetty kuvaamaan ilmiötä, joka saa "sähähtämällä säkenöimään". Roosin keksimiä uudissanoja ovat myös kaasu ja lämpömittari.
Volmari Kilpinen (1810–1893) halusi itse myöhemmin muuttaa sepittämänsä uudissanan henkilö muotoon henkile, koska siinä loppuäänne ikävästi "pudota löpsähti ö:ksi". Kieliyhteisön mielipide ei kuitenkaan enää ollut muutettavissa.
Elias Lönnrot (1802–1884) sepitti oppisanoja ainakin biologiaan, lääketieteeseen, kielitieteeseen ja oikeustieteeseen. Esimerkkejä hänen sepittämistään erikoisalojen sanoista: (kasvitiede) emi, hede, luotti, mykerö, ponsi, siitepöly; (lääketiede) kuume, laskimo, valtimo; (kielitiede) lause, monikko, pääte, sija, yksikkö; (oikeustiede) jäämistö, syyte, syyttäjä.
Termistön kehitys
Sana termi tarkoittaa oppi- tai ammattisanaa, jonkin erikoisalan vakiintunutta nimitystä. Ammatin opiskelu on paljolti alan kielenkäytön opiskelua. Esimerkiksi lääketieteen erikoissanastossa on satoja tuhansia sanoja (vrt. siihen, että Nykysuomen sanakirjassa on noin kaksisataatuhatta hakusanaa). Kielen on pysyttävä aineellisen ja henkisen kulttuurin kehityksen mukana ja tarjottava uusille asioille sopivat nimitykset.
Erikoisalojen uusia ilmauksia on ensin etsittävä yleiskielestä. Perussanoja tai johdoksia voidaan ottaa käyttöön sellaisenaan sopimalla niille uusi merkitys. Yleiskielen aineksia saatetaan myös yhdistellä uudella tavalla. Esimerkiksi teletekniikkaan on saatu yleiskielestä termit viesti, kanava ja kohina, geenitekniikkaan termit sana ja sanoma. Suomessa myös kansankieltä on käytetty termilähteenä. Murteista peräisin ovat esim. termit hila (sen kansankielinen merkitys on 'riukuveräjä'), kontti 'konteineri' ja siistata 'poistaa keräyspaperista painomuste' (kansankielinen merkitys on 'siivota').
Termejä muodostettaessa tiettyjä johtimia käytetään mieluiten vain määrätehtävään. Johtimella -e muodostetaan erityisesti aineenimiä, esim. huuhde 'huuhteluaine', kuivate, ilotulite, rauhoite, tasoite, puhdiste, herkiste, virkiste, altiste – samoin tietyn käsittelyn kohteen tai tuloksen nimityksiä, esim. tuloste 'tulostetut tiedot', vaste 'vaikutus'. Johtimella -in muodostetaan laitteiden ja mekaanisten välineiden nimiä, esim. korjain, perkain, paalain, naulain, summain, kuormain, saumain, sanelin, säteilin, ehkäisin, lajitin, sakeutin, savutin. Johtimella -ja, -jä muodostetaan henkilötekijän nimiä, esim. eristäjä, ja johtimella -us, -ys tekemisen tai sen lopputuloksen nimityksiä, esim. eristys.
Ylivoimainen enemmistö termeistä on muodostettu yhdistämällä sanoja yhdyssanoiksi ja sanaliitoiksi. Seuraavissa puhelintyyppien nimityksissä alkuosa ilmaisee rakennetta, käyttötarkoitusta tai toimintatapaa: valintalevypuhelin, näppäinpuhelin, pöytäpuhelin, seinäpuhelin, vahvistinpuhelin, tekstipuhelin, turvapuhelin, kuvapuhelin. Jos nimityksen halutaan kertovan mahdollisimman paljon käsitteestä, joka sisältää runsaasti piirteitä, termi venyy helposti pitkäksi. Jopa neli- tai viisiosaiset yhdyssanat ovat termeinä tavallisia, esim. väritelevisiovastaanotin, tarkkuusäänitasomittari, vapaakenttätaajuusvaste. Seuraava termi on jo liian pitkä: neliväriarkkirotaatiolaakaoffsetpainokone.
Sanaliittotermit heijastavat käsitteen piirrerakennetta samalla tavoin kuin yhdyssanatermit, mutta ne koostuvat kahdesta tai useammasta erilleen kirjoitettavasta osasta. Osat voivat puolestaan olla yhdistämättömiä tai yhdyssanoja, esim. johdoton puhelin, soittajavalintainen puhelu, nauhoittava puhelinvastaaja, puhelukohtainen maksunosoitus.
Sanaston tiivistyminen
Viime vuosikymmeninä kielenkäytössä on ilmennyt pyrkimystä lyhyyteen. Lyhyys merkitsee ilmaisussa paitsi taloudellisuutta myös nasevuutta. Myös kielenhuolto on pyrkinyt tietoisesti edistämään lyhyiden ja nasevien ilmausten yleistymistä pitkien ja hankalien sijaan. Lyheneminen ilmenee mm. seuraavasti (Itkonen 1975):
- Sanaliitto korvautuu yhdyssanalla, esim.
punainen verisolu > punasolu
ilmainen jakelu > ilmaisjakelu
yhdellä tavalla selitettävä > yksiselitteinen
- Yhdyssana tai sanaliitto korvautuu johdoksella, esim.
huoltoasema > huoltamo
raikastusaine > raikaste
liittää oheen > oheistaa
- Johdos korvautuu lyhyemmällä johdoksella, esim.
jakautuma > jakauma
olettamus > oletus
sovelluttaa > soveltaa
Harjoitustehtäviä
Sanaston tiivistyminen
Korvaa sanaliitot yhdyssanalla.
1) luku- ja kirjoitushäiriö
2) tehosteisen hoidon osasto (sairaalassa)
3) ilmainen palvelu
4) tilapäinen ratkaisu
5) äärimmäinen suuntaus (esim. politiikassa)
6) ilmalla jäähdytettävä (moottori)
7) kaukolämmityksellä varustettu (talo)
8) laajalle ulottuva (esim. toiminta)
9) monella tavoin selittyvä (esim. lakipykälä)
10) moneen tieteenalaan perustuva (tutkimus)
11) ajan tasalla oleva (esim. tietoteos)
12) maailmassa kaikkialla vaikuttava, ilmenevä
13) monessa maassa kansallisena toimiva (esim. yhtiö)
14) monelta taholta lähtöisin oleva (esim. heimo)
15) omalla pääomalla rahoitettava (esim. yhtiö)
16) sana sanalta yhtäpitävä (esim. asiakirja)
17) sanasta sanaan sama, sanatarkka (esim. käännös)
18) kahden t. useamman tieteenalan välinen (tutkimus)
19) tehdä ajantasaiseksi
20) tehdä luvanvaraiseksi (esim. jokin menettely)
Korvaa yhdyssana tai sanaliitto johdoksella.
21) johdantokappale (vars. lehtikirjoituksen ingressi)
22) kiinnipidin, se mikä kiinnittää t. millä kiinnitetään
23) kiinnitysaine, fiksatiivi (vars. valokuvauksessa)
24) kustannustoiminnan tuote, kustannustuote
25) käytössä oleva tapa t. menettely
26) jotakin leventävä osa
27) mielikuva (vars. psykologiassa)
28) kirjapainossa painettu tuote
29) pakkotoimi, jota käytetään painostuskeinona
30) raikastusaine
31) tallennuksen tulos, tallennettu aines
32) tulostettu tieto, output (esim. paperilla)
33) ajastuslaite (esim. videonauhurissa)
34) kiinnityslaite, -kappale
35) lajittelulaite, -kone (esim. viljan lajittelussa)
36) paljastuslaite
37) rajauslaite (esim. partakoneessa)
38) sanelukone, -laite
39) tallennuslaite
40) vahvistuslaite, -väline (esim. stereoissa)
41) erillään oleva sivuhuone, kabinetti; käymälä, vessa
42) kaavamainen piirros, kaavakuva
43) osatehtävä (esim. kokeessa, opetusohjelmassa)
44) itsestään selvä asia
45) tosiasia, -seikka
46) umpinainen, suljettu tila
47) sivun ylälaitaan sijoitettu kirjoitus sanomalehdessä
48) parin toinen jäsen, toinen kaksosista
49) vertailuryhmän jäsen tutkimuksessa
50) voimalaitos (sähköenergiaa tuottava)
51) kertynyt määrä
52) päättelyn tulos
53) jatkuva yhtenäinen ääretön joukko, kontinuumi
54) matkustajaosasto kulkuneuvossa
55) uutuustuote, uudismuodoste
56) maastoauto
57) metsätyöläinen
58) henkilökunta
59) opettajakunta
60) termit kokonaisuutena, ammattisanasto, terminologia
61) testisarja
62) tietojoukko, joka muodostaa yhden kokonaisuuden
63) tiedot, jotka koskevat yhtä henkilöä, asiaa tms.
64) iänmääritys, ajoitus (esim. arkeologisen löydöksen)
65) ministerinä olo, ministerikausi
66) sihteerinä olo, sihteerin tehtävä, sihteerikausi
67) suosittuna olo, (suhteellinen) suosio
68) suosituimpana olo
69) se että joku t. jokin on tunnettu
70) vanhempi ikä; isyys t. äitiys
71) kuolemantapausten suhteellinen runsaus väestössä
72) kauko-ohjauksella toimiva
73) kulloinkin olemassa oleva t. kyseeseen tuleva
74) kulttuuriin kuuluva, sitä koskeva
75) tämänpäiväinen, tämän päivän (esim. sanomalehti)
76) mielenkiintoinen
77) aloitekykyinen, innokas tekemään aloitteita
78) monimutkainen, monista osista tms. koostuva
79) runsassisältöinen
80) hyvätasoinen, korkeatasoinen
81) moniulotteinen (esim. taideteos)
82) monivaiheinen (esim. matka)
83) alakohtainen (esim. työehtosopimus)
84) kausiluonteinen, eri kausina ilmenevä (esim. vaihtelu)
85) pyrkiä omistamaan, pitämään omanaan, havitella
86) pitää (esim. jotakin määrää liian) paljona, suurena
87) pitää pienenä, vähäarvoisena (esim. asian merkitystä)
88) käyttää hyödyksi, hyväksi (esim. luonnonvaroja)
89) enentää kahdeksi samanlaiseksi; kaksinkertaistaa
90) saattaa ajatus kielelliseen muotoon
91) kuvata mallin avulla
92) siirtää myöhemmäksi; päivätä todellista myöhemmäksi
93) määrittää jonkin paikka
94) ottaa talteen (ääntä, tietoja tms.) teknisin keinoin
95) todeta tai osoittaa todeksi, oikeaksi; verifioida
96) sulautua yhteen, liittyä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi
97) latoa tai painaa lihavalla kirjasinlajilla
98) saattaa laite toimimaan määräaikaan määrätavalla
99) palauttaa t. korjata entiselleen, restauroida
100) tehdä järkevä(mmä)ksi, tehostaa (työtä t. toimintaa)
101) panna kokoon, koota, yhdistellä osista
102) liittää oheen, mukaan (esim. esitteeseen hinnasto)
103) tehdä pakolliseksi (esim. turvavöiden käyttö)
104) kerätä, merkitä muistiin sanoja
105) tulla, muuttua aineeksi, materiaalistua
106) tulla henkise(mmä)ksi
107) tehdä t. saattaa alttiiksi jollekin
108) määrittää ikä, erityisesti synty- tai esiintymisaika
109) tehdä julkiseksi julkaisemalla t. julkisesti esittämällä
110) koota listaksi, luetteloida (esim. kokouksen asiat)
111) yhdistää maahan sähköä johtavasti
112) kokea ja muodostaa mielteitä (psykologisesti)
113) tehdä mitättömäksi, makuloida
114) tehdä väriltään mustaksi; panetella, puhua pahaa
115) tehdä pisteitä, merkitä pisteillä; antaa pistearvot
116) muuttaa selväksi; purkaa, tulkita koodi
117) saada ilmi tietokoneen tms. laitteen antama tulos
118) tulla hoidetuksi, kuntoon (esim. jokin asia)
119) kehittää erilaiseksi, eri tehtäviin, differentioida
120) sijoittaa hajalle, desentralisoida
121) saattaa riitaan, tehdä riidanalaiseksi, viedä oikeuteen
122) ajautua karille, epäonnistua, mennä myttyyn
123) (jokin on) toimitusvaiheessa, toimitettavana
124) (jokin on) valmistusvaiheessa, valmisteltavana
125) mahdollisimman kiireesti, kiireimmän kaupalla
126) mahdollisimman pian, mitä pikimmin
127) (tehdä jotakin) alojen mukaan, ala kerrallaan
128) (tehdä jotakin) jakso kerrallaan, jaksoina
129) (tutkia jotakin asiaa) läänien mukaan, lääni lääniltä
130) (tehdä jotakin) siten että kaksi on parina
131) (tehdä jotakin) sivu kerrallaan, sivu sivulta
132) (tehdä jotakin) tyyppien mukaan
Korvaa johdos lyhemmällä johdoksella.
133) ahtautuma (esim. verisuonessa)
134) jakautuma (tilastollinen tms.)
135) laskeutuma (esim. ilmansaasteiden)
136) turhautuma (esim. epäonnistumisesta aiheutuva)
137) vinoutuma (esim. palkkauksen)
138) henkilöllisyys (esim. onnettomuuden uhrien)
139) olettamus (esim. jonkin väitteen perusteena oleva)
140) sovellutus (esim. johonkin teoriaan perustuva)
141) eroavaisuus (esim. luonteiden, mielipiteiden jne.)
142) vajavaisuus (esim. fyysinen tai älyllinen)
143) perinteellinen (esim. hiihtotyyli)
144) teknillinen (esim. häiriö, taito, tutkimus)
145) kuvaannollinen (ilmaus, merkitys yms.)
146) enentyä (esim. määrästä, nopeudesta puhuttaessa)
147) lamaannuttaa (esim. elimistö)
148) mataloittaa (esim. aitaa, kynnystä, koroketta)
149) viisastuttaa (esim. lukeminen vaikuttaa siten)
150) ennakolta (tiedetty, tunnettu tms.)
151) aikaisemmin (vallinnut käsitys, noudatettu tapa jne.)
152) varhaisemmin (esim. herätä, lopettaa työt)
153) paikoitellen, paikoittain (esim. tuuli yltyy myrskyksi)
© Internetix / Erkki Savolainen 1998
|
|