6.7 Samanmuotoisuus eli symmetria

Samanmuotoisuus eli symmetria on kirjoitetun yleiskielen tärkeä tyylipiirre. Se tarkoittaa sitä, että rinnasteisten tai lauseasemaltaan samanlaisten sanojen ja ilmausten on oltava muodoltaankin samanlaisia. Sivulauseet voidaan rinnastaa keskenään, lauseenvastikkeet keskenään ja nominit keskenään, mutta ei esim. lauseenvastiketta sivulauseen tai nominin kanssa. Symmetrian huomiotta jättäminen antaa kirjoituksesta viimeistelemättömän vaikutelman. (Ikola 1992; Iisa, Oittinen & Piehl 1995; Kielikello 1/1996.)

Luetelmien samanmuotoisuus

Symmetriaongelmia esiintyy usein luetelmissa. Luetelma koostuu johdantolauseesta ja luetelmakohdista. Luetelmakohtien tekstin pitää sopia johdantolauseen tekstin jatkoksi samalla tavoin kuin normaalin virkkeen loppu mukautuu virkkeen alkuun. Seuraavassa esimerkissä luetelmakohdat ovat nominilausekkeita:

Viesti voi olla kiireellisyydeltään
– hälytyssanoma
– kiireellinen sanoma
– tavallinen sanoma.

Toisessa esimerkissä luetelmakohdat ovat että-alkuisia sivulauseita, jotka sopivat johdantolauseen jatkoksi:

Viimeiseksi lähtevän on huolehdittava siitä, että
– tietokoneet on suljettu
– valot on sammutettu
– huoneen ovi on lukittu.

Luetelmakohtien pitää siis olla keskenään samanmuotoisia: lauseen osia, lauseita, virkkeitä tai itsenäisiä tekstikappaleita. Luetelmassa voi olla vain yhdenmuotoisia osia kerrallaan. Seuraava karkeistettu esimerkki rikkoo samanmuotoisuuden vaatimusta:

"Viimeiseksi lähtevän on muistettava
– tietokoneiden sulkeminen
– että valot on sammutettu
– lukita huoneen ovi."

Lauseet ja lauseenvastikkeet

Lauseenvastiketta ja sivulausetta ei pidä rinnastaa keskenään esim. seuraavasti, vaan on käytettävä joko kahta sivulausetta tai kahta lauseenvastiketta:

"Puhuja totesi tilanteen parantuneen ja että tulevaisuuskin näyttää valoisalta."
Par. Puhuja totesi, että tilanne on parantunut ja (että) tulevaisuuskin näyttää valoisalta.
Tai: Puhuja totesi tilanteen parantuneen ja tulevaisuudenkin näyttävän valoisalta.

Lausekkeet ja lauseet

Alisteinen eli sivulause on lauseenjäsensuhteessa hallitsevaan eli päälauseeseen nähden. Rakenne kuitenkin ontuu, jos rinnastetaan kokonainen sivulause ja lausetta pienempi lauseke. Seuraavassa esimerkissä on rinnastettu virheellisesti objektina oleva substantiivilauseke ja objektina toimiva epäsuora kysymyslause:

"On selvitettävä palveluiden kustannukset ja vastaavatko palvelut käyttäjien tarpeita."
Par. esim. On selvitettävä palveluiden kustannukset ja se, vastaavatko palvelut käyttäjien tarpeita.

Epäpariset lauseenjäsenet

Symmetrian yhteydessä on huomattava ns. ellipsi: Elliptisessä ilmauksessa lauseenjäsen (tai useita lauseenjäseniä) saattaa jäädä pois, jos tekstiyhteys antaa tulkinnalle tarpeeksi tukea. Tällaiset virkkeet täydentyvät kielitajussamme, vaikka ne muodollisesti ovatkin epäsymmetrisiä:

Saat auttaa, jos osaat (auttaa).
Lähden matkalle, jos sinäkin lähdet (matkalle).

Ellipsi siis sallii jättää toistamatta samana toistuvan sanan. Tämä samuus koskee kuitenkin myös sanan tehtävää, ei vain sen muotoa. Niinpä sana on toistettava tai korvattava pronominilla, jos se rinnastetuista lauseista toisessa on subjektina, toisessa objektina. Tämä on huomattava erityisesti silloin, kun toisen rinnastetun lauseen predikaatti on passiivissa, toisen aktiivissa. Seuraavassa esimerkissä talo on passiivilauseen alussa objekti, mutta rinnasteisessa aktiivilauseessa sen pitäisi olla subjekti:

"Talo hankittiin halvalla ja sijaitsi hyvällä paikalla."
Par. Talo hankittiin halvalla, ja se sijaitsi hyvällä paikalla.

Verbien rektio

Rektiolla tarkoitetaan sitä, että sana vaatii määritteensä tiettyyn muotoon. Sellaisia verbejä ei voi rinnastaa, joiden rektio on erilainen; esim.

"Nuoret haluavat mielellään tutustua ja ystävystyä uusien ihmisten kanssa."
Par. Nuoret haluavat mielellään tutustua uusiin ihmisiin ja ystävystyä heidän kanssaan.

Sisällön symmetria

Paitsi että rinnastettavien ilmausten pitäisi olla samanmuotoisia, niiden tulisi myös liittyä ajatuksellisesti toisiinsa. Seuraavassa klassisessa esimerkissä (Saarimaa 1967) "musta side otsalla" ja "tulinen luonne" kuuluvat sisällöltään niin erilaisiin luokkiin, ettei niitä voi vakavalla mielellä rinnastaa samassa lauseessa:

"Döbelnillä oli musta side otsalla ja tulinen luonne."
Par. esim. Döbelnillä oli musta side otsalla. Luonteeltaan hän oli tulinen.

Epäsymmetriaa voidaan käyttää myös tarkoituksellisesti. Tällainen tyylikeino on tseugma eli iestys, jolla tarkoitetaan samanmuotoisten mutta toiminnaltaan erilaisten rakenteiden rinnastusta. Erityisesti pakinoitsijat käyttävät sitä tehokeinona tähän tapaan:

"Afrikassa ulkoministeri näki kolme leijonaa ja paljon vaivaa."
"Alko täyttää pullot, päät ja 60."
"Se vaatii aikaa ja tupakkaa."

Harjoitustehtäviä

Korjaa rinnasteisten rakenteiden symmetriaa.

Tehtävä 1
Tavoitejohtamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita:
– Sovitaan tavoitteet päämäärien toteuttamiseksi.
– Tavoitteiden muuntaminen eri yksiköiden tavoitteiksi.

Tehtävä 2
Kirjoittaja toteaa poliittisen päätäntävallan joutuvan yhä enemmän puolueiden johtohenkilöille ja että myös talousasioissa kehitys on samansuuntainen.

Tehtävä 3
Säästäminen on hyödyllisempää kuin tuhlaaminen tai jos rahat sijoitetaan sellaiseen kohteeseen, josta niitä on vaikea saada tarvittaessa käyttöön.

Tehtävä 4
Pyrin selvittämään oppilaiden suhtautumista opetuskokeiluun ja miten heidän asenteensa muuttuivat tutkimusaikana.

Tehtävä 5
Palkkaraja on sidottu indeksiin ja muuttuu kalenterivuosittain.

Tehtävä 6
Moni oppilas ei viitsinyt tai pystynyt erittelemään lukemaansa.

© Internetix / Erkki Savolainen 1998