6.5 Pronominien viittaussuhteet

Pronominilla korvaaminen on yksi tekstin sidoskeinoista. Puhutussa kielessä epätarkka pronominien käyttö ei useinkaan vaikeuta ymmärtämistä. Kirjoituksessa sitä vastoin pronomini on valittava tarkoin sen mukaan, mitä ilmausta pronominilla korvataan. Pronomineilla ei ole omaa käsitesisältöä, vaan ne saavat sisältönsä substantiiveista, joiden asemesta niitä käytetään. Siksi ne eivät tuo tekstiin uusia sävyjä eivätkä synnytä havainnollisia mielikuvia. Pronominia ilmeikkäämpi on usein jokin samaa tarkoittava ilmaus, eikä itse substantiivin toistaminenkaan aina ole häiritsevää.

Korrelaatti eli vaste

Pronominilla on korrelaatti eli vaste, se mihin pronomini viittaa. Pronomini mukautuu korrelaatin kieliopilliseen lukuun ja lisäksi ilmaisee, onko korrelaatti inhimillinen vai ei-inhimillinen. Pronominin ja korrelaatin viittaussuhteen täytyy olla selvä. Korrelaatiksi sopii jokin hallitseva lauseenjäsen, useimmiten subjekti tai objekti. Epäitsenäiset lauseenjäsenet, pääsanojen määritteet, eivät ole riittävän selviä korrelaatiksi. Myöskään yhdyssanan osa ei kelpaa korrelaatiksi, esim.

"Jos työvoimatarvetta ei pystytä muuten tyydyttämään, on sitä (par. työvoimaa tms.) hankittava ulkomailta."

(Seuraavan esityksen päälähteenä on Iisa, Oittinen & Piehl 1995.)

Eräs – yksi

Pronominia eräs käytetään tavallisesti merkityksessä 'jokin, jonka puhuja tietää, mutta jota hän ei tarkemmin ilmaise'. Joskus eräs ilmaisee myös epämääräistä määrää. Esim.

Eräs ystävistäni.
Eräitä vuosia sitten.

Eräs-sanaa käytetään yksi-sanan rinnalla nykyään myös merkityksessä 'yksi monista', mitä kielenhuolto ei aikaisemmin hyväksynyt. Esim.

Tämä on vain yksi ~ eräs keino selvitä tilanteesta.
Kotka on yksi ~ eräs tärkeimmistä satamistamme.

Joku – jokin

Sanoja joku ja jokin käytetään, kun tarkoitetaan jotakin epämääräistä, tarkemmin määrittelemätöntä. Yksin, ilman pääsanaa joku tarkoittaa ihmistä ja jokin eläintä, esinettä tai asiaa. Esim.

Voisiko joku neuvoa, missä on kirjasto?
Pensaikossa liikkui jokin. (Muu kuin ihminen.)

Seuraavassa pääsana (suosikki) voi tarkoittaa ihmistä tai eläintä, jolloin juuri pronominin valinta määrää merkityksen:

Kun matkaan lähtee joku suosikki ('ihminen') – jokin suosikki ('eläin'), katsomossa ollaan kuin tulisilla hiilillä.

Sanalla joku ei voi viitata muuhun kuin ihmiseen. Nelitavuiset joku-pronominin muodot (esim. jonakuna, jotakuta, jollakulla) korvataan usein vastaavalla jokin-sanan muodolla (jonakin, jotakin, jollakin) varsinkin substantiivin edellä. Esim.

Hän meni jotakuta ~ jotakin tuttavaansa vastaan.
Liisa soitti jollekulle ~ jollekin ystävälleen.

Joka – mikä

Relatiivipronominien joka ja mikä perusero on se, että joka viittaa edelliseen sanaan, mikä koko edelliseen lauseeseen. Esim.

Ostin kadulta kellon, joka oli arvoton.
Ostin kadulta kellon, mikä oli typerää.

Joka-pronominin korrelaatti voi olla kauempanakin kuin edellinen sana, jos korrelaattia on tähdennetty sanoilla se, ne, sellainen; esim.

Tuossa on sen veneen airot, joka lähti tuuliajolle.
Vain sellaiset hakemukset otetaan huomioon, joihin liittyy todistus kielitaidosta.

Paitsi viittaamassa edelliseen lauseeseen mikä-pronominia käytetään, kun korrelaattina on asiaa tarkoittava pronomini. Esim.

Se, mitä sanoit, oli typerää.
Sen lisäksi, mistä oli puhe, sanon vielä tämän.
Kaikki, mikä kiiltää, ei ole kultaa.

Mikä-pronominia käytetään myös, kun korrelaattina on superlatiivimuotoinen adjektiivi ilman pääsanaa tai kun superlatiivin pääsana on partitiivissa, esim.

Se on parasta, mitä tiedän.
Hän on ansioituneimpia tutkijoita, mitä alalla on.

Jos superlatiivin pääsana on muussa sijassa kuin partitiivissa, siihen voi viitata ja tavallisesti viitataankin joka-sanalla. Esim.

Se on paras kirja, jonka ~ minkä olen lukenut
Hän on etevin tutkija, jonka ~ minkä minä tiedän.

Hän – tämä

Jos edellisessä lauseessa on kaksi henkilöä tarkoittavaa sanaa, hän ~ he viittaa kauemmaksi ja tämä ~ ne lähemmäksi. Esim.

Naiset ihailevat kuninkaallisia. He ovat vähän kummallisia.
Vrt. Naiset ihailevat kuninkaallisia. Nämä ovat vähän kummallisia.

Kansa – he

Yksikkömuotoiseen ryhmäsubstantiiviin (esim. kansa, väki, ryhmä, seurue) ei pääsääntöisesti voi viitata monikkomuotoisella persoonapronominilla:

"Torille oli kerääntynyt kansaa. He olivat levottomia."
Par. – – Se oli levotonta.

Poikkeuksellisesti ovat mahdollisia ne tapaukset, joissa ajatellaan enemmän ryhmän yksityisiä jäseniä kuin ryhmää kokonaisuutena. Esim.

Isäntäväki oli tosi miellyttävä. He olivat meille hyvin ystävällisiä.
Aviopari lähti häämatkalle. He palaavat kuukauden kuluttua.

Harjoitustehtäviä

Korjaa epäselvät viittaussuhteet.

Tehtävä 1
Jos työvoimaa hankitaan toiselta paikkakunnalta, on heille varattava myös asunnot.

Tehtävä 2
Kirjoitus käsittelee terveydenhuollon kriisiä, johon se on maassamme joutunut.

Tehtävä 3
Oman asunnon hankkimista tuetaan melko paljon, mutta se riippuu myös paikkakunnan yleisestä asuntotilanteesta.

Tehtävä 4
Halutaan vuokrata kaksio työssäkäyvälle naiselle, jonka voi lunastaa myöhemmin omaksi.

Tehtävä 5
Juhlien ajaksi rakennettiin väliaikainen ponttonisilta virran yli, joka aina juhlien jälkeen purettiin.

Tehtävä 6
Ongelmana on edelleen kirjahankintojen vähäisyys, joka kirjoittajan mielestä pitäisi kaksinkertaistaa nykyisestään.


Täydennä virkkeet sopivilla relatiivipronomeilla.

Tehtävä 7
Avoinna ei ole juuri ainoatakaan virkaa tai tointa, _______ ei olisi tarpeeksi hakijoita.

Tehtävä 8
Suomessa ei ole montakaan paikkakuntaa, _______ murteesta ei olisi tehty tutkimusta.

Tehtävä 9
Rikollisuus on niitä suurkaupungin ongelmia, _______ ei vielä ole keksitty ratkaisua.

Tehtävä 10
Tämä on tärkein velvollisuus, _______ virkamiehen on täytettävä.

Tehtävä 11
Maanjäristys oli voimakkaimpia, _______ koskaan on rekisteröity.

Tehtävä 12
Ratkaisu poikkesi siitä, _______ virkamies esitteli.

Tehtävä 13
Useissa kerrostaloissa on huono äänieristys, _______ aiheuttaa paljon kiusaa asukkaille.

© Internetix / Erkki Savolainen 1998