6.3.3 Kolmannen infinitiivin adessiivi


3. infinitiivin adessiivi ilmaisee predikaatin tekemisen keinoa. Tämän muodon ja tapaa ilmaisevan 2. infinitiivin instruktiivin välistä eroa havainnollistavat seuraavat esimerkit:

Väinämöinen laati purtta laulamalla.
Vrt. – – laati purtta laulaen.

Edellisessä tapauksessa Väinämöisen laulu on keino; jälkimmäisessä on kysymys siitä, että Väinämöinen lauloi samalla kun teki venettä.

Seuraavassa lauseessa taas ei ole lainkaan kysymys keinosta; luontevinta on hajottaa lause kahtia:

"
Palautin kirjoituksen huomauttamalla muutamista kohdista."
Par. – – ja huomautin – – .


Pysähtyy lisäämällä yms.


Kolmannen infinitiivin tekijä on normaalisti sama kuin lauseen predikaatin tekijä; 3. infinitiivin adessiivia ei hevin voi käyttää irrallisena koko lauseen määritteenä:

"
Kiehuminen pysähtyy vettä lisäämällä"
Par. – – pysäytetään, saadaan pysähtymään – –.

Edellä muutettiin hallitseva verbi passiiviseksi (pysäytetään), jolloin lisäämällä sopii sen määritteeksi. Alkuperäinen subjekti kiehuminen muuttuu tällöin objektiksi. Tällä kohtaa raja on hieman liukuva. Jos subjekti ei tarkoita henkilöä vaan asiaa, voi infinitiivin tekijä olla myös täsmentämätön henkilötekijä 'joku, kuka tahansa'. Esim. seuraavia ilmauksia on pidetty hyväksyttävinä:

Ovi avautuu nappia painamalla.
Pinttyneinkin lika lähtee liottamalla.


Harjoitustehtäviä


Korjaa seuraavista virkkeistä norminvastaiset tapaukset. (Osa on siis oikein.)

Tehtävä 1

Asia saadaan selville oheista taulukkoa tarkastelemalla.

Tehtävä 2

Tilastoja katsomalla näyttää tulevaisuus synkältä.

Tehtävä 3

Yleensä säästäminen aloitetaan tallettamalla varoja pankkiin.

Tehtävä 4

Sähkölaskunne pienenevät käyttämällä virtaa säästäviä lamppuja.

Tehtävä 5

Työyhteisöä voidaan parhaiten kehittää lisäämällä avoimuutta ja joustavuutta.

Tehtävä 6

Henkilöstöhallinnon keskeisiä periaatteita on, että lisäämällä tietoa kaikki koituu lopulta organisaation hyväksi.

Tehtävä 7

Vasta poliittiset vaikeudet poistamalla voi kysymys taas tulla ajankohtaiseksi.

© Internetix / Erkki Savolainen 1998