6.2 Luettavuus ja ymmärrettävyys


Asiatyylin on oltava selkeää. Hyvä asiateksti on sekä virkerakenteeltaan että sananvalinnaltaan yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää. Luettavuutta ja ymmärrettävyyttä käytetään yleensä toistensa synonyymeinä. Luettavuus tarkoittaa ennen muuta helppolukuisuutta, johon vaikuttavat tekstin rakenneominaisuudet ja sananvalinta sekä ulkoasu. Ymmärrettävyys riippuu myös aihepiirin ja sanaston tuttuudesta. Käytännössä luettavuus ja ymmärrettävyys kietoutuvat toisiinsa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997.)


Virkkeen pituus


Jos virke on liian pitkä, se hankaloittaa ymmärtämistä. Virkkeen pituus on sidoksissa ihmisen muistin toimintaan. Ns. pikamuistissa pystytään käsittelemään kerrallaan 7 ± 2 yksikköä eli kieleen sovellettuna enintään kymmenkunta sanaa. Jos tästä sanamäärästä ei muodostu ajatuskokonaisuutta, joka voitaisiin siirtää kestomuistiin, teksti tuntuu vaikeaselkoiselta. Päivälehtien virkerakenne on seuraavanlainen: lauseessa on keskimäärin 6–7 sanaa, virkkeessä on yleensä 2 lausetta, harvoin 3 tai enemmän, virkkeen keskipituus on 13,3 sanaa.

Näitä arvoja voi luettavuuden lisäämiseksi pitää varovaisesti ohjeellisina muissakin kuin lehtiteksteissä. Silti pitkäkin virke voi olla ymmärrettävä, jos se jakautuu mielekkäisiin kokonaisuuksiin. Ratkaisevampaa kuin pituus on virkkeen rakenne. Mutkikkaat lauserakenteet pakottavat lukijaa hakemaan yhteen kuuluvia osia eri tahoilta. Missään tapauksessa virkkeitä ei pidä lyhentää mekaanisesti siten, että karsitaan lauseiden loogisia suhteita ilmaisevia kytkentäilmauksia, koska silloin luettavuus ja ymmärrettävyys huonontuu entisestään.


Määritekasaumat


Kirjoitetun kielen virkerakennetta raskauttaa usein ns. etupainoisuus (Itkonen 1992). Tällöin substantiivien eteen on kasautuneena pitkiä määriteketjuja. Lukija saattaa pääsanaan päästyään joutua palaamaan alkuun, jotta saisi ketjun puretuksi. Esimerkki:

"Lapsen pitkäaikaisesta koulutuksesta toisella paikkakunnalla aiheutuvat suuret kustannukset rasittavat vanhempia."

Tällainen raskas rakenne on hajotettava pienempiin osiin esim. seuraavasti:

Lapsen kouluttaminen tulee vanhemmille kalliiksi, jos lapsi pitkän aikaa joutuu käymään koulua vieraalla paikkakunnalla.


Kiilalauseet


Tekstiä jäykistävät ja lukemista hidastavat usein ns. kiilalauseet (Itkonen 1992). Ne ovat sellaisia sivulauseita, jotka keskeyttävät hallitsevan lauseen kulun, niin että lauseen loppu seuraa häntänä kiilalauseen jälkeen. Seuraavassa esimerkissä kiilalauseita on havainnollistettu sisennyksillä:



Kirjakieli ei tule toimeen kokonaan ilman kiilalauseita, eivätkä ne puhekielellekään ole aivan tuntemattomia. Pitkä kiilalause on vaikeaselkoisempi kuin lyhyt. Mitä lyhempi taas on kiilalausetta seuraava hallitsevan lauseen häntä, sitä pahemmin se töksähtää.

Lähes kielivirheenä on pidettävä sellaista tapaa, jossa genetiiviattribuutti eristetään pääsanastaan relatiivilauseella, esim.

"Summan, joka ylitti 10 000 markkaa, viemiseen maasta tarvittiin Suomen Pankin lupa."
Par. esim. 10 000 markkaa ylittävän summan viemiseen – – .


Substantiivityyli


Kielenhuolto on monissa maissa puuttunut ilmiöön, jota on nimitetty "substantiivitaudiksi". Nimitys tarkoittaa substantiivivaltaisen tyylin liiallista, tarpeetonta käyttöä. Esim.

"Lipunmyyntiä suoritetaan klo 17–20."
Par. Lippuja myydään klo – – .

Tällaisessa tyylissä varsinainen asiasisältö kiteytetään substantiiviksi (lipunmyyntiä), johon sitten liittyy abstrakti, väritön verbi, joka on usein juuri suorittaa-verbi. Normaalisti sanonta on luontevampaa ja ytimekkäämpää, kun käytetään verbejä, jotka suoraan ilmaisevat, mistä on kysymys (edellä lippuja myydään).

Varsinkin -minen-loppuisten teonnimien runsaus on ominaista substantiivityylille. Silti tällaisia teonnimiä voidaan käyttää aivan luontevastikin. Esim. seuraavia asioita tuskin voisi sanoa tämän yksinkertaisemmin:

Juokseminen panee veren kiertämään.
Sillan korjaamiseen saatiin määrärahaa.

Hankalaksi ilmaisu käy vasta silloin, kun substantiivit muuttavat yksinkertaisen mutkikkaaksi ja helpon ilmaisun vaikeaselkoiseksi. Esim.

"Koulusta siirtyminen tapahtuu jokaisen yksilön kohdalla vähitellen työelämään."
Par. Koulusta jokainen (yksilö) siirtyy vähitellen työelämään.

Monesti substantiivivaltaisessa tyylissä käytetään tarpeettomasti postpositioita (esim. jonkin kohdalla, suhteen, nähden, taholta jne.) Tällaiset postpositiot ovat yleensä tarpeettomia, koska niiden merkitys voidaan ilmaista luontevammin ja yksinkertaisemmin alkuperäisillä suomen sijamuodoilla. Esimerkki:

"Johdettavien taholta vallitsee johtajiin nähden joskus kielteinen suhtautuminen."
Par. Johdettavat suhtautuvat johtajiin joskus kielteisesti.


Virkkeen tyylivaatimukset


Aimo Turusen (1973) mukaan asiatyylisen virkkeen pitää olla

1) selvä ja havainnollinen
– se käsitetään vain siten kuin kirjoittaja on tarkoittanut
– se ymmärretään helposti

2) kiinteä ja ehyt kokonaisuus

3) johdonmukainen
– sen osat ovat loogisessa järjestyksessä
– osien yhteys on ilmaistu täsmällisesti

4) tiivis ja jäntevä
– sen jokainen osa lisää uutta ennen sanottuun

5) painotteinen (emfaattinen)
– siinä tärkeät asiat erottuvat epäolennaisista

6) luonteva
– sen sanojen aitous ei vaarannu missään kohden.


Harjoitustehtäviä


Paranna seuraavien virkkeiden tyyliä.

Substantiivityyliä

Tehtävä 1
Hankkeen rahoitus tulee tapahtumaan valtion lainojen avulla.

Tehtävä 2
Potilasta kehotetaan suorittamaan painonsa mittaus kerran viikossa.

Tehtävä 3
Lievien pahoinpitelyjen kohdalla esiintyy lukumäärien vähenemistä.

Tehtävä 4
Työvoimapulaa esiintyy nykyisin nimenomaan ammattitaitoisen työvoiman kohdalla.

Tehtävä 5
Koulusta siirtyminen tapahtuu jokaisen yksilön kohdalla vähitellen työelämään.

Tehtävä 6
Johdettavien taholta vallitsee johtajiin nähden joskus kielteinen suhtautuminen.

Tehtävä 7
Oppilasta on ohjattava vakavaan ja vastuulliseen suhtautumistapaan tehtäviään kohtaan.

Tehtävä 8
Kaupunkien rakentamista säädeltiin Ruotsin vallan aikana voimakkaasti kruunun
taholta.

Tehtävä 9
Opintokustannusten noususta on seurannut opiskelijoiden aseman heikkenemistä ja tuloksellisen opiskelun vaikeutumista.

Tehtävä 10
Ilman ohjausta tapahtuva motorinen oppiminen tapahtuu lasten aktiivisen toiminnan kautta.

Tehtävä 11
Pitenevästä koulutusajasta johtuen edustaa nuoriso väestönosaa, jonka taloudelliset voimavarat käyttää hyväkseen matkailupalveluja ovat rajoitetut.

Tehtävä 12
Työ- ym. asioiden hoitaminen tapahtuu työehtosopimusten mukaisesti osaston valitsemien toimihenkilöiden välityksellä. Jäsenmaksujen perintä tapahtuu työnantajan toimesta.

Tehtävä 13
Yhtiön viime vuosien tappiot yhdessä jatkuvasti kiristyneen yleisen rahatilanteen kanssa ovat pakottaneet nopeasti toimeenpanemaan pitkälle meneviä tuotannon rationalisointitoimia ja samalla yhtiön koko tuotevalikoiman tarkistamisia. Tällöin ei ole ollut mahdollista välttyä myöskään henkilökunnan supistamistoimilta.


Kiilalauseita

Tehtävä 14
Summan, joka ylitti 3000 markkaa, viemiseen maasta tarvittiin Suomen Pankin lupa.

Tehtävä 15
Lapset ja nuoret ovat viihteellisen väkivallan, jonka tuntomerkkejä ovat jännitys ja huumori, suurkuluttajia.

Tehtävä 16
On todettu, että lapset, jotka tulevat köyhemmistä oloista, eivät kehity yleensä eräissä kyvyissä, joita koulussa vaaditaan, yhtä hyvin kuin muut muut lapset.

Tehtävä 17
Olettamusta, että maalaukset heijastavat persoonallisuuden syvimpiä tasoja, eivät kannata pelkästään monet taiteilijat ja taiteen opiskelijat vaan myös ne, jotka työskentelevät taideterapian parissa.


Määritekasautumia

Tehtävä 18
Kajaanissa tiistain vastaisena yönä sattuneen Kainuun rajavartioston kasarmipalon aiheuttajaksi epäilty jääkäri tunnusti torstaina syyllisyytensä.

Tehtävä 19
Lokakuussa 1964 sisäasiainministeriö teki aloitteen Helsingin kaupungin ja sen lähikuntien yhteisten tehtävien hoidon järjestämiseen liittyvien kysymysten selvittämiseksi.

© Internetix / Erkki Savolainen 1998