3.3 Mielipidekirjoitus

Mielipidekirjoitukset ovat kantaaottavia tekstejä, jotka muistuttavat keskustelua. Niiden taustana ovat yleensä aiemmin esitetyt mielipiteet, joita kirjoittaja puntaroi ja joiden rinnalle hän asettaa omat käsityksensä. Mielipideteksti voi olla maltillinen tai poleemisesti kantaa ottava. Maltillinen kirjoittaja tuo vastapuolen näkemykset esiin myönnyttelevään sävyyn, mutta kumoaa ne sitten sopivin sanankääntein. Jyrkästi kantaa ottavissa tai vaikuttamaan pyrkivissä kirjoituksissa vastapuolen käsityksiin suhtaudutaan torjuvammin tai niitä ei edes tuoda esille. (Kauppinen & Laurinen 1988.)

Mielipidekirjoituksen rakenne

Mielipidekirjoituksen rakenne on usein seuraavanlainen:

- ongelman esittely (usein ajankohtainen esimerkki)
- teesi eli kirjoittajan kannanotto
- perustelut (ja mahdolliset vastaperustelut, jotka kirjoittaja kumoaa)
- johtopäätös
- toimenpide-ehdotus tai vetoomus.

Tällaista jäsennystä käytetään monesti yleisönosastokirjoituksissa. Se sopii myös esimerkiksi vaikuttavan puheen jäsentelyyn ja mihin tahansa tekstiin, jonka tarkoitus on saada lukija ajattelemaan ja joskus toimimaankin kirjoittajan haluamalla tavalla. Jäsennys muistuttaa ongelmanratkaisujäsennystä, jota käytetään esimerkiksi raporteissa, muistioissa ja lausunnoissa. Mielipideteksti ei kuitenkaan pyri ratkaisemaan ongelmaa puolueettomasti, vaan se perustelee yksipuolisesti kirjoittajan omaa käsitystä. (Iisa, Piehl & Kankaanpää 1997.)

Mielipidetekstien vaikutuskeinoja

Kärkevissä mielipideteksteissä käytetään usein tehokeinona ironiaa (salaivaa) tai kärjistyksiä. Tavallisia vaikuttamisen keinoja ovat seuraavat:

- auktoriteetteihin vetoaminen (esim. arvovaltaiset henkilöt, taiteilijat, tutkijat, tutkimustulokset)
- sopivien tosiasioiden valitseminen (ja sopimattomien unohtaminen)
- sanojen miellemerkitysten hyväksikäyttö (vrt. esim. vesakkomyrkky – torjunta-aine, lika – epäpuhtaus, sensuuri – ennakkotarkastus, köyhäinapu – huoltoapu – toimeentulotuki)
- vastakohta-asettelut (esim. ennen – nyt, vanhat – nuoret, oikea – väärä)
- arkikokemukseen vetoaminen (esim. ajankohtainen esimerkkitapaus)
- historian kokemukseen vetoaminen
- rinnakkaistapaukset muilta aloilta.

Millainen on hyvä yleisönosastokirjoitus?

Hyvä mielipideteksti esittää kirjoittajan näkemyksen selkeästi ja johdonmukaisesti sekä perustelee sen harkitusti. Keskustelussa puhuja voi muuttaa mielipidettään, mutta kirjoittajan on parasta olla samalla kannalla alusta loppuun asti. Mielipideteksti ei ole mielipiteen muotoutumisen kuvaus, vaan siinä esitetään pohdinnan tulokset.

Hyvä yleisönosastokirjoitus on niin lyhyt ja selkeä, että keskeinen asia erottuu siitä helposti. Lukijan on ymmärrettävä kirjoituksesta, mikä siinä on kirjoittajan näkemystä, mikä muiden mielipidettä ja mikä esitetään tosiasiana. Kirjoittajan tulee keskittyä pääasiaan, vaikka mielessä olisi muutakin aiheeseen liittyvää. Kirjoituksen tulisi olla ajankohtainen, mutta sen ei välttämättä tarvitse olla valtakunnallisesti tai muuten merkittävä. Mielipiteen tuoreus on ansio, samoin kirjoituksen keskustelevuus.

Harjoitustehtävä

Erittele seuraavan mielipidekirjoituksen rakennetta.

U-käännökset hengenvaarallisia

Jouduin juhannuksen paluuliikenteessä moottoritiellä Iisalmi–Kuopio ennen Kuopiota kolariin. Aiheuttaja oli edessämme u-käännöstä tehnyt 75-vuotias mies. Rysähdys oli raju, mutta onneksi suojelusenkelit olivat matkassa. Ihmiset selvisivät kuhmuilla. Autot menivät lunastukseen. Kuopion poliisille ja ambulanssiväelle kiitos ripeästä toiminnasta.

Viikon kuluttua samalla moottoritiellä tapahtui jälleen kolari, jonka aiheutti u-käännöstä tekevä kuljettaja: neljä autoa kolarissa, yksi vaikeasti loukkaantunut.

U-käännökset moottoritiellä ovat törkeää ja niin turhaa ihmisten hengen vaarantamista. Moottoritiellä ei todellakaan osaa varautua edellään poikittain kolmen kaistan yli seikkailevaan autoon, jota kuljettaja kaikessa rauhassa ohjailee huoltoaukkoa kohti.

Moottoriteiden huoltoaukkoihin lippusiimat, ajokortin uusiminen tiukemmaksi ja kääntyjiltä kortti pois!

Anneli Blumenthal
Helsinki
(Helsingin Sanomat, mielipidesivu 14.7.1998)

© Internetix / Erkki Savolainen 1998