Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Lehdistön tehtävät ja toimintaperiaatteet


Lehdistöllä on selkeä käsitys roolistaan ja tehtävistään. Lehdistöllä on myös yleiset toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat sen uutisvalintoja ja päivittäisiä ratkaisuja. Uutisvalintojen taustalla olevista kriteereistä puhutaan tarkemmin uutiskriteereiden yhteydessä.

Alun perin lehdistö ja lehdet syntyivät ajamaan tiettyjä aatteita ja tärkeinä pidettyjä asioita. Esimerkiksi Suomeen syntyi viime vuosisadalla useita lehtiä puhtaan suomalaisuusaatteen ympärille. Myös uutisten välittäminen eli "sanomien" kertominen on alusta pitäen kuulunut lehdistön tärkeimpiin tehtäviin.

Lehdistön tehtäviä ovat muun muassa:

- mielipiteiden (alun perin aatesuuntien ja poliittisten näkemysten) esilletuominen
- uutisten ja tietojen välittäminen
- opastus
- viihdeaineiston tarjoaminen
- ilmoitusvälineenä toimiminen

Lehdistölle on myös sen perustoiminnan kautta syntynyt myös syvällisempiä yhteiskunnallisia tehtäviä, joihin palaamme hieman myöhemmin.


Mielipideaineiston julkaiseminen


Oleellinen osa lehdistön toimintaa on mielipideaineiston julkaiseminen. Lehdet julkaisevat muun muassa pääkirjoituksia, joissa otetaan kantaa ajankohtaisiin tai muuten tärkeisiin asioihin. Lehdistön vahvan kehityksen myötä mielipideaineiston suhteellinen osuus on varsinkin sanomalehdistössä jonkin verran vähentynyt, mutta se ei tarkoita sitä, etteivätkö lehdet panostaisi pääkirjoituksiin ja etteikö lehtien mielipiteillä olisi edelleen samaa vahvaa merkitystä kuin aiemminkin.

Lehdillä on siis perinteisesti ollut joku näkemys omasta tehtävästään ja linjastaan ja ne ovat pitäneet voimakkaasti esillä mielipiteitä. Tässä yhteydessä on syytä puhua myös sitoutumattomista lehdistä. Puoluesidonnaisten lehtien osuus on Suomessa huomattavasti vähentynyt. Valtakunnalliset ja useimmat maakunnalliset lehdet ovat poliittisesti sitoutumattomia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lehdet olisivat kaikissa asioissa ns. puolueettomia. Lehdillä on aina mielipiteitä ja esimerkiksi maakunnalliset lehdet ajavat oman maakuntansa ja levikkialueensa hyvinvointia. Ne ovat alun perin ottaneet sen tehtävän itselleen ja voisi sanoa, että mielipiteetön lehti olisi anniltaan ja yhteiskunnalliselta panokseltaan hyvin köyhä lehti.


Uutisten ja tietojen välittäminen


Uutistyö on lehdistön toiminnassa aivan keskeistä. Uutisten hankkiminen, tekeminen ja välittäminen on perustyötä, josta varsinkaan päivittäistä uutisvälitystä hoitavien välineiden ei tulisi missään vaiheessa tinkiä. Silti kuulee usein puhuttavan siitä, että hyvistä uutistoimittajista on pulaa tai että toimittajat usein haluavat tehdä jotain muita kuin uutisjuttuja, koska uutiset eivät ole heidän mielestään kaikkein haasteellisinta aineistoa eivätkä lisää henkilökohtaista glamouria.

Uutiset ovat kuitenkin esimerkiksi sanomalehdissä niiden perusaineistoa, joita myös luetaan kaikkein eniten. Luetuimpia lehtijuttuja ovat pienet onnettomuus- ja rikosuutiset, mikä ei tietenkään vielä kerro sitä, luetaanko niitä niiden kiinnostavuuden vai ainoastaan lyhyyden takia. Uutisia ei kuitenkaan voi millään tavalla väheksyä. Monet ihmiset elävät jatkuvassa uutisnälässä ja haluavat seurata säännöllisesti esimerkiksi radion tai television uutisähetyksiä ikään kuin vain varmistaakseen, onko mitään erityistä tapahtunut.

Mikä sitten on uutinen? Uutinen kertoo vastaanottajalle aina jotain uutta. Uutisen ominaisuuksia ovat usein myös kiinnostavuus ja poikkeavuus, mutta näistä asioista puhutaan enemmän uutiskriteereiden yhteydessä. Myös uutisten suhteellinen osuus sanomalehdistön tarjonnassa on viime vuosina vähentynyt, mutta absoluuttisin luvuin mitattuna lehdissä on varmasti saman verran ellei enemmänkin uutisia kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.


Opastus


Opastavina lehtijuttuina voidaan pitää kaikkea sellaista aineistoa, joka ohjaa ja neuvoo ihmisiä johonkin. Esimerkiksi ruokareseptit tai katiskanteko-ohjeet kuuluvat tällaiseen aineistoon. Opastavat jutut eivät siis välttämättä ole päiväkohtaisia uutisia, vaikka uutisiinkin saattaa liittyä opastusta.


Viihdeaineiston tarjoaminen


Uutisten ja muiden lehtijuttujen käsitteellinen raja on hämärä. Viihteellinenkin juttu voi olla uutinen tai uutinen voi olla viihteellinen. Uutisiksi mielletään kuitenkin useimmiten päiväkohtaisista tapahtumista kertovat jutut. Tarkempi erittely löytyy osiosta, jossa käsitellään juttutyyppejä. Viihteellinen aineisto viihdyttää nimensä mukaisesti. Sanomalehdissä tyypillistä ja säännöllistä viihdeaineistoa ovat muun muassa sarjakuvat ja televisiossa erilaiset viihdeohjelmat. Sanomalehdistön rooli on sikäli muuttunut ja kehittynyt, että sanomalehdet joutuvat entistä enemmän kilpailemaan myös aikakauslehtien kanssa ja siksi viihteellisen aineiston osuus on ainakin joissakin lehdissä lisääntynyt.


Ilmoitusaineisto


Mitäpä olisi lehdistö ilman ilmoituksia? Ilmoitusten välittäminen ei luonnollisestikaan ole ollut ensimmäisten sanomalehtien perustehtävänä, mutta tällä hetkellä ilmoitusaineiston julkaiseminen määrittelee ainakin taloudellisesti lehdistön muut toimintaedellytykset. Ilmoituksilla on tärkeä merkitys myös tiedotusvälineiden käyttäjille. Ilmoittelua seurataan ja ostopäätöksiä tehdään hyvin pitkälti ilmoitusten varassa.


Lehdistön yhteiskunnalliset tehtävät


Lehdistöllä on myös tärkeitä yhteiskunnallisia tehtävia, joita eri tiedotusvälineet täyttävät ja toteuttavat pelkällä olemassaolollaan. Tiedonvälitys sinänsä on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä, jolla on monia ulottuvuuksia, samoin mielipideaineiston julkaiseminen. Muita tärkeitä tehtäviä ovat muun muassa

- arvojen ja päämäärien synnyttäminen
- todellisuuden muovaaminen
- poliittisen purkautumisväylän tarjoaminen
- vallankäytön valvonta
- yhteiskunnallisten rakenteiden säilyttäminen, uudistaminen tai kumoaminen

Lehdistö synnyttää väistämättä arvoja ja päämääriä, tietoisesti tai tiedostamattaan. Ihmiset jäsentävät maailmaa pitkälti tiedotusvälineiden kautta ja myötävaikutuksella. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että lehdistö synnyttää todellisuutta, joskus jopa aivan konkreettisesti. Yhteiskunnallisia epäkohtia tai yksittäisiä asioita saatetaan korjata ja muuttaa jopa yksittäisen lehtikirjoituksen perusteella.

Lehdistöllä on tärkeä rooli myös vallankäytön valvojana. Lehdistöstä puhutaankin yleisesti neljäntenä valtiomahtina, jonka tehtävänä on arvioida ja arvostellakin muiden valtiomahtien (lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta) toimintaa ja tekemisiä. Lehdistö myös lisää toiminnallaan yksittäisten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Yhteiskunnallisten rakenteiden säilyttäminen, uudistaminen tai kumoaminen ovat asioita, jotka ovat sidoksissa paitsi lehdistön poliittiseen näkemykseen myös yhteiskunnan tilaan. Esimerkiksi Suomessa ei juurikaan ole lehdistöä, jonka tavoitteena olisi vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen kumoaminen. Politiikan käytännöt ja poliittinen kulttuuri voivat kuitenkin muuttua ja kehittyä myös vakaissa poliittisissa oloissa lehdistön toiminnan kautta.


Lehdistön yleiset toimintaperiatteet


Lehdistöllä on länsimaisessa yhteiskuntajärjestyksessä itsenäinen, vallanpitäjistä riippumaton asema. Lehdistön toimintaperiaatteisiin kuuluu vahvasti se, että lehdistö ei luovuta toimituksellista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle, vaan toimii itsenäisesti ja päättää itse, mitä asioita se nostaa esille ja miten. Lehdistön asemasta ja toiminnasta käydään usein kiivastakin yhteiskunnallista keskustelua, mutta harvemmin esimerkiksi poliittiset päättäjät kyseenalaistavat lehdistön itsenäistä asemaa millään tavalla, vaikka arvostelisivatkin sen joitakin toimia. Lehdistön toiminta pohjautuu pitkälti sananvapauden käsitteeseen. Lehdistölle on Suomen Hallitusmuodossa taattu sananvapaus ja sitä ei ole esimerkiksi Suomessa rajoitettu minkäänlaisella ennakkosensuurilla. Lehdistön tulee toiminnassaan vain noudattaa lakia ja journalistisia ohjeita. Muut ulkopuolelta tulevat säädökset eivät sido sen toimintaa.

©Internetix/Matti Laitsaari