Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Väestö


Väestön määrä


Väestön määrään välittömästi vaikuttavia tekijöitä ovat:

- Syntyvyys (syntyneet vuoden aikana / väkiluku x 1000).
- Kuolleisuus (kuolleet vuoden aikana / väkiluku x 1000).
- Tulomuutto
- Lähtömuutto


Kasvukäyrät


Populaation kasvukäyrämalleja ovat:
- S-käyrä : popolaation yksilömäärä sopeutuu alueen kantokykyyn. (kuva)
- J-käyrä : populaation yksilömäärä ylittää alueen kantokyvyn, mistä on seurauksena yksilömäärän romahdus. Ihmispopulaatio kasvaa J-käyrän mukaisesti. (kuva)


Malthusin teoria


Malthusin teorian mukaan tietyn alueen väestö kasvaa geometrisessa sarjassa, mutta ravinnontuotanto arikmeettisessa sarjassa. Tästä on seurauksena ravintopula.


Demografinen transitiomalli


Väestöllisen muuntumisen eli demografisen transitiomallin mukaan maapallon alueet voidaan jakaa neljään ryhmään:
- Ensimmäinen vaihe: syntyneisyys ja kuolleisuus ovat molemmat korkealla tasolla. Väestön määrä ei lisäänny. Hyvin alkeellinen kehitystaso.
- Toinen vaihe: syntyvyys säilyy edelleen korkealla tasolla, mutta kuolleisuus alenee parantuneen terveydenhuollon ansiosta. Väestö lisääntyy voimakkaasti. Tyypillinen kehitysmaille.
- Kolmas vaihe: myös kuolleisuus alenee. Väestö ei kasva ehtä voimakkaasti kuin toisessa vaiheessa. Tyypillinen esiteollisille maille.
- Neljäs vaihe: Sekä syntyneisyys että kuolleisuus ovat alhaisella tasolla. Väestö ei lisäänny. Vanhojen ihmisten osuus on suuri. Tyypillinen pitkälle kehittyneille teollisuusmaille. (kuva)

Väestön rakennetta voidaan kuvata väestöpyramidella
. Vaaka-akselin toisella puolella ovat miehet ja toisella naiset. Pystyakseli kuvaa ikäluokkia:
- Ensimmäisen vaiheen väestöpyramidi.
- Toisen vaiheen väestöpyramidi.
- Kolmannen vaiheen väestöpyramidi.
- Neljännen vaiheen väestöpyramidi.


Alueellinen jakautuminen


Väestön määrä tietylla alueella kuvataan väentiheydellä
. Väentiheys-käsite on sitä epämääräisempi, mitä epäyhtenäisempi alueita vertailemme keskenämme. Jotta väentiheysarvoja voidaan verrata, alueiden on oltava homogeenisia eli tasakoosteisia.

Maapallon väestöräjähdyksen (ekponentaalisen kasvun) painopiste on Aasiassa.

- Olintila ei ole loppumassa (koko maapallon väkiluku mahtuisi esim. Inarinjärven jäälle.
- Elintila eli elinmahdollisuudet (ravinto) on loppumassa.

Maapallon suuret väestökeskittymät (oikumeeni) ovat:
- Aasian etelä-kaakkois- ja itäosat
- Eurooppa ja Venäjän Euroopanpuoleiset osat
- P-Amerikan itärannikko

Maapallon asumattomia alueita
(anoikumeeni) ovat:
- Arktiset napa-alueet
- Vuoristot
- Kuivuusalueet
- Trooppiset sademetsät


Väestönkasvu-ongelma


Maapallon tiheimminasuttuja alueita ovat Bangladesh, Etelä-Korea, Alankomaat, Belgia, Japani, Libanon, Saksa ja Intia.
Erityisesti kehitysmaissa väestön liiallinen lisääntyminen aiheuttaa suuria ongelmia. Ongelmaan pyritään puuttumaan väestöpoliittisin toimenpitein.

©Internetix/Juha Kuusela 1997